05.12.2018 10:46

keskinkertaisuuden aika on ohi

HHJ-alumniseminaarin keynote-puheenvuoron pitänyt luova johtaja Henkka Hyppönen on erityisen kiinnostunut tulevaisuudesta, luovasta työstä ja henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyvistä teemoista. Parhaillaan hän valmistelee kirjaa luovuuden tulevaisuudesta.
Tampereella hänen puheenvuoronsa teemana oli pelon hinta ja miten menestytään tulevaisuudessa. Pelon tunne määrittää yllättävällä tavalla käyttäytymistämme ja on läsnä elämämme tärkeissä päätöksissä.
Teknologia on yksi asioista, joka pelottaa monia. Teknologian kehitysvauhti on niin hurjaa, että mukana pysyminen vaatii niin yrityksiltä kuin yksilöiltä isoja ponnistuksia.
– Tämän keskellä pohdimme, mikä on ihmisen paikka tulevaisuudessa. Kun 11-vuotiaat kaksoistyttöni aikanaan aloittavat työelämässä, he todennäköisesti tulevat ammattiin, jota ei vielä ole olemassa. Tai vaikka kyseinen ammattinimike jo olisi, työn sisältö on jotain aivan muuta kuin nyt, Hyppönen toteaa.

”Pienet yritykset voivat tehdä hämmästyttäviä asioita”

Ihmiskunnalta meni miljoona vuotta keksiä, että teroittamalla myös kirveen kärjen toisen puolen siitä tulee paljon terävämpi.
– Nyt pienetkin yritykset voivat tehdä hämmästyttäviä asioita. Päivittäin tulee uusia yhden ihmisen yrityksiä, jotka tekevät miljoonan liikevaihtoa. Latenssi- eli vasteaika luovuuden osalta on muuttunut radikaalisti ja lähestyy nollapistettä. Matka mielikuvituksesta ideaan, toteutukseen ja sen esittelyyn on radikaalisti lyhyempi. Luovuuden sykli nopeutuu, eikä ilmassa ole merkkejä, että innovaatioiden määrä olisi hiipumassa, Henkka Hyppönen sanoo.
Iso asia, jota Hyppönen sanoo näkevänsä liian vähän suomalaisyrityksissä, on suunnitelma yrityksen ytimen ja sen ulkopuolisten resurssien suhteesta.
– Maailma on avautunut niin, että käytettävissä on palkkio-, provisio- tai freepohjalta osaajia, jotka ovat kyvykkäämpiä ja osaavampia kuin yrityksen oma ydin. Pystymme tekemään töitä maailman parhaiden kanssa. Datan määrästä ei ole nähty vielä mitään, se tuplaantuu 24 kuukauden välein. Meillä on tarvittava teknologia. Rahoitukseen tulee koko ajan uusia vaihtoehtoja ja testaaminen on entistä helpompaa ja nopeampaa.
Miksi emme sitten hyödynnä tehokkaammin avoimen maailman meille tarjoamia mahdollisuuksia?
– Jos organisaatiossa on paljon pelkoja, ne konkretisoituvat. Yritysten hallituksiin tarvitaan riitasointuja, ihmisiä, jotka uskaltavat kyseenalaistaa ja ovat henkisesti riippumattomia, Henkka Hyppönen esittää.
– Kulttuuri suosii nyt ideoita, jotka ovat yhä omaperäisempiä ja originelleja. Osaamisen modernisointi pitäisi olla yritysstrategian ytimessä. Keskinkertaisuus ei enää riitä.

Ihmistä tarvitaan jatkossakin

Pelko siitä, että koneet korvaavat ihmisen, on Hyppösen mielestä pääosin turha.
– Mitä enemmän tehtävässä tarvitaan luovaa ongelmanratkaisukykyä, kriittistä ajattelua ja sosiaalista älykkyyttä, sitä varmemmin sen hoitamiseen tarvitaan ihmistä.
Automatisointi on sen sijaan mahdollista tehtävissä, joista voit kirjoittaa ohjeen tai se tapahtuu rajatussa ympäristössä. Koneet oppivat asioita todella nopeasti. Rutiinien automatisointi muuttaa työtehtävien sisältöjä.
Hyppösen mielestä innovaatioiden kehittelyssä kannattaa mennä sinne, mitä muut väittävät ”mahdottomaksi”.
– Ei pidä kuitenkaan heti ajatella, että onko siitä bisnescaseksi, vaan on mietittävä, onko se arvokasta. Miksi olisitte parhaita?
Jotta organisaatioista tulisi ympäristöjä, joissa on turvallista kokeilla kaikkea uutta, tarvitaan psykologisesti turvallinen ympäristö.
– Ihmisten on voitava debatoida niin, ettei heidän oma identiteettinsä ole vaarassa. Silloin voi syntyä jotain uutta ja luovaa, luova johtaja Henkka Hyppönen toteaa.