Kauppakamarilehti | 12.05.2021 06:00

Jalat maassa tulevaisuudessa

Esko Mertsalmi on ollut osakkaana muun muassa Flanderissa, josta myöhemmin tuli Symbio, ja perustajajäsenenä vuonna 2015 toimintansa aloittaneessa, ajoneuvo- ja koneenrakennusteollisuudelle autonomisia ohjausratkaisuja kehittävässä Unikiessa. Häntä voisi kuvata idealistiksi, joka pohtii paradokseja ja hoitaa ohjelmistokehitysyritystään niin, että kasvu ansaitaan.

Sielultaan yrittäjä

Paradoksi sinänsä, että rallikartturista tulee yritysjohtaja, joka toki pitää vauhdista ja vaarallisista tilanteista – mutta erityisesti dynamiikasta ympärillään: ettei aina ole niin ennalta tiedossa, mitä mutkan takaa tulee. Hänen yrityksessään yhdistetään kone-ihminen-tietoturva-dataprosesseja ja kehitetään sellaisia tulevaisuuden ratkaisuja, joita monet eivät osaa vielä kuvitellakaan.

Mutta kartanlukijalla on yrittämiseenkin sopivat nuotit, suorastaan geeneissä: isä, äiti ja sukulaiset sekä isän että äidin puolelta ovat olleet yrittäjiä. Isoisän isä perusti Padasjoelle Arrakosken Myllyn vuonna 1908, äidin puolella on ollut muun muassa kehräämö-, harjapuu- ja sahayrittäjyyttä.

– Uskon, että perimä vaikuttaa persoonaan, ja minulle se perimä on yrittäjyys. Lähipiirin yrittäjät olivat esikuvia, mutta ymmärsin myös, että pitää opiskella ja harjoitella työntekoa muualla ennen omaa yrittäjyyttä. Jos jää liian varhain paikoilleen, se helposti rajoittaa sitä, mitä voisi saavuttaa.

Iso visio oli opiskella autotekniikkaa, mutta sitä ei opetettu juuri missään. Auto­teollisuuttakaan ei Suomessa juuri ollut. Kaverit menivät Tampereen teknilliseen korkeakouluun lukemaan ohjelmistotekniikkaa, ja sinne Mertsalmikin päätyi – vaikkakin ensin konetekniikan pariin.

– Koneenrakennusalan yrityksissä työllisyysnäkymät olivat siihen aikaan huonot, ohjelmistotekniikassa hyvät. Niin se sitten veti mukaansa. Isojen koneiden kiehtovuus säilyi silti. Unikien tärkeitä asiakkaita ovat Sandvik, Ponsse ja Valmet.

Nyt Suomessa on autoteollisuutta, sen vientiarvo ymmärretään, ja automaatio on tuonut uutta nostetta konepaja- ja metalli­teollisuuteen.

Uusi tukijalka vientiin?

Mertsalmi visioi, miten koneenrakennuksen, automaatio- ja tekoälyteknologian sekä yhä merkittävämmäksi nousevien tietoturvaratkaisujen yhdistäminen voisivat olla Suomelle uusi kansainvälinen tukijalka ja hyvinvoinnin turvaaja.

– Uskon, että tällaiseen vaativaan klusteriin olisi luotavissa 5000 työpaikkaa. Mutta…

Mertsalmella on ainakin kaksi muttaa: pääomien puute, koska suomalaiset eivät sijoita suomalaisiin yrityksiin, ja työvoimapula, johon hänellä on oma näkökulmansa.

– Jotta todella voi kansainvälisesti menestyä, pitää olla iso yritys, ja tällaisen yhtiön synty edellyttää isoja pääomia, sitä, että rikkaat suvut haluaisivat investoida Suomeen.

Poliittinen ilmapiiri ja keskustelu ovat nyt Mertsalmen mielestä kuitenkin sellaisia, että vaikka Suomessa on rahaa, Suomeen ei haluta investoida.

– Julkisen talouden rakenne on liian raskas. Hyvinvointivaltion ylläpito on viritetty niin kalliiksi, että tällainen tilanne ei voi kauaa kestää. Nyt on vallalla holtiton ”ei huolta huomisesta” -ajattelu. Toivotaan, että kaikki menee hyvään suuntaan – mutta meneekö?

Mertsalmi sanoo muistelevansa vähän kaiholla Juha Sipilän hallituksen aikaista politiikan ja elinkeinoelämän suhdetta, jonkinlaista yhteisymmärrystä siitä, miten bisnes pyörii.

– Nykyään lähes kaikki ovat ammattipoliitikkoja, lähteneet poliitikon uralle 15-vuotiaina. Voi olla, että poliittinen järjestelmä on niin vaikea, ettei siinä pärjää kuin ammattipoliitikko, mutta sitten heillä ei ole kokemusta mistään muusta kuin politiikasta. Kuitenkin kaikki mitä tehdään nyt, vaikuttaa ja kertaantuu 20 vuoden päästä.

Laskennallinen osaajapula

Mertsalmea korpeaa sekin, että Suomessa ei hänen mielestään ole 20 vuoteen aidosti pidetty kilpailukykyä yllä. Nykymaailmassa kansainvälinen kilpailu on veristä sekä yritysten että maiden välillä.

– Mitä kertoo Suomen kilpailukyvystä, että kun kilpailu maailmalla on todella kovaa, me vain itkemme osaajapulaa? Minusta meillä on laskennallinen osaajapula. Suomessa kyllä pystytään tekemään, mutta tekijät tekevät julkisen hallinnon järjestelmiä, hyvinvointivaltiota. Hyvin tekevätkin, mutta eivät vientieuroja.

Mertsalmi pohtii, voitaisiinko erikoisosaamista ja lahjakkuutta ohjata muuhun kuin julkisiin hankkeisiin.

– Suomessa voisimme hyvin ostaa ulkopuolelta helpoimmat tekemiset, keskittyä itse kaikkein vaativimpaan työhön ja viedä erikoisosaamista kovalla rahalla. Haluaisin myydä kalliilla palveluja vaikka Teslalle. Se olisi lisäarvotyötä.

Mertsalmi myöntää, että kotimainen bisnes on hyvinvoinnin tekemistä, mutta lisää: paradoksaalista kyllä, se on myös hyvinvoinnin lypsämistä.

Suurin osa menestyksestä on tylsää

Unikie on kuudessa vuodessa kasvanut 370 työntekijän ja noin 35 miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi. Lähivuosien kasvutavoite on päästä sataan miljoonaan euroon.

– Olemme viime aikoihin saakka investoineet, kasvaneet ja kansainvälistyneet tulorahoituksella. Kaikkeen, mitä on tehty, on ansaittu ensin rahat. Tavoitteena on alusta asti ollut pitkäjännitteinen teknologia- ja vientiyrityksen kehittäminen. Teknologiaan olemme investoineet 10 miljoonaa euroa, se on ollut edellytys kansainvälistymiselle.

Mertsalmi pitää paradoksina sitä, että jotkut rahoittajat eivät juuri tästä syystä ole pitäneet Unikieta tukemisen arvoisena, ”oikeana” startupina.

– Työmme on ollut kuulemma tylsää perustekemistä vailla mitään pöhinää. Mutta suurin osa menestyksestä on tylsää.

”Tervetuloa asiakkaaksemme!”

Unikien perusti viisi kaverusta, mutta ei vain ”hyväksi työpaikaksi” vaan ”hyväksi työpaikaksi bisneksen tekoon”.

– Emme osanneet kuvitella, että voisimme rakentaa maailman mittakaavassa ison yrityksen, kansainvälistä kilpailukykyä kansainväliselle markkinalle, että markkinoiden imu olisi näin kova. No, onni suosii rohkeaa.

Niin: rohkeus. Mertsalmi otti kopin Unikien myynnistä ja mallia Ajo Motorsport -tallin tallipäällikön Aki Ajon myyntinäkemyksestä.

– Aki Ajo sanoi kerran, että koska hän on kiireinen, hän miettii kenelle myy ja myy vain niille. Niin minäkin sitten lähestyin potentiaalisia asiakkaita sitoutuneella statementilla: ”Teidät on valittu viiden ensimmäisen asiakkaamme joukkoon, tervetuloa!” Kuulin kyllä, että ”ei Esko noin voi tehdä”, mutta ensimmäisenä vuonna saimme näistä asiakkaiksemme kolme.

Liiketoiminnan aloittaminen oli Mertsalmen vastuulla, ja hän kuvaa, että kentälle mentiin määrätietoisesti haluamaan kauppaa, päätettiin, ettei kynttilää pidetä vakan alla.

– Onneksi olimme rohkeita, eikä annettu periksi. Pitää panna itseään likoon, luvata, että hommat tehdään niin, että ne myös toimivat. Kansainvälistymisessä meillä oli osittain sama strategia.

Marraskuussa 2020 Unikien perustajien ja muiden henkilöomistajien lisäksi omistajiksi tulivat ensimmäiset ulkopuoliset sijoittajat CapMan Growth, Tesi ja Georg Ehrnrooth sijoitusyhtiönsä kautta 12 miljoonan euron investoinnilla. Samassa yhteydessä vauhditettiin jo pidempään pohjustettua Esko Mertsalmen siirtymistä toimitusjohtajasta hallituksen jäseneksi. Uusi toimitusjohtaja Seppo Kuula oli aiemmin Unikien hallituksessa.

Ei haikeutta, ei vaikeutta

– Tein toimitusjohtajan töitä viisi vuotta, mutta aloin haluta pois hallinnosta ja operatiivisesta roolista, suuntautua enemmän strategian kehittämiseen ja isompiin myyntiprojekteihin. Yksi syy oli myös se, ettei yritys henkilöityisi. Yrityksen pitää muuttua nykyistä kasvottomammaksi, se on kasvun ja skaalautumisen edellytys.

Jatkossa Mertsalmi keskittyy isoihin myyntihankkeisiin ja strategisiin avauksiin, myös omistajastrategian kehittämiseen.

– Olemme vuosien mittaan tehneet useita muutoksia, mutta tämä muutos on iso. Kasvumme on perustunut empowermentiin, kasvuun vapauksien kautta. Mutta päästäksemme eteenpäin skaalauskyvykkyyttä pitää parantaa. Se on myös riski, koska ei voi tietää, kuinka moni haluaa muuttua ja muuttuu. Selvää on, etteivät toiminnan arvot muutu, ja yhtä selvää on, että yrittäjäjohtamisesta siirrytään ammattijohtamiseen.

Korona painoi hieman jarrua Unikiessakin, pudotti liikevaihdon kasvutavoitetta 50 prosentista 30–40 prosenttiin.

– Kaikella on kuitenkin tarkoituksensa. Ilman koronaa olisi kasvettu kovaa kaasu pohjassa, nyt ymmärrys tulevan viiden vuoden strategian toteuttamisesta parani. Korona tasaannutti ja selkeytti kuvaa siitä, missä pitää onnistua.

Esko Mertsalmea on aina kiinnostanut psykologia, itsetuntemus arjen käyttäytymismallien taustalla, ymmärrys siitä, miten ihmiset toimivat porukkana. Hän naurahtaa, että itsetuntemusta on sekin, että viiden toimitusjohtajavuoden jälkeen halusi vaihtoon.

– Ei haikeutta, ei vaikeutta. 20 vuotta sitten tämä olisi ollut unelmahommaa. Nyt kun tietää enemmän, ymmärtää, miten painottaa halunsa pysyä kontrollissa ja omat tarpeensa. Totta kai nälkä kasvaa syödessä, vaikkei työhullu olisikaan, mutta kotoa maalta juontuu ymmärrys elämänlaadusta ja tasapainosta elämässä. Ei Unikien maailmankuva tietenkään ole valmis. Tarvitaan erilaisia skenaarioita, mitään ei tule annettuna. Siinä on imunsa, että voi kasvaa ja rakentaa jatkuvuutta. Jos tämä nälkä kuolee, kasvu kuolee.

Esko Mertsalmi

1975 syntyy Padasjoella
1994 ylioppilas, Padasjoen lukio
2001 diplomi-insinööri,konetekniikka ja tuotantotalous, TTKK

Ura
1993–2003 rallikartanlukija, kilpaillut MM-rallissa Juuso Pykälistön kartanlukijana.

”Olimme maalta kotoisin ja ystäviä. Oli ihan realismia, ettei minusta tullut rallikuskia. Sain ralliautoilusta sen, mitä siitä oli saatavissa. Moottorikelkat ja moottoripyörät kiinnostavat nyt enemmän.”

2004–2009 Flander Oy -> 2009–2012 Symbio Oy, myynti- ja liiketoimintajohtaja
2012–2014 Filmworks Oy, operatiivinen johtaja
2015–2020 Unikie Oy, perustajajäsen ja toimitusjohtaja
2020– Unikien hallituksen jäsen

Luottamustoimet
Roadcloud Oy:n hallitus

”Hallitustyö on kiinnostanut minua pitkään, jopa hallitusammattilaisuus. Mutta kun kyselin mahdollisuuksia mennä mukaan, vastattiin, että ei onnistu, ellei ole kokemusta. Kaikkiaan vastaanotto vaikutti aika nurkkakuntaiselta. Kävin sitten HHJ-kurssin, joka olikin aivan huikea, ja aion joskus suorittaa HHJ-tutkinnonkin ja ehkä myös HHJ-puheenjohtajakurssin. Unikiessa olemme paljon miettineet sitä, miten hallitus saataisiin tukemaan tämän tapaista yritystä, jonka bisnes on niin vaikea ja nopeasyklinen. Hallituksen tulee auttaa firmaa, mutta se ei tarkoita vain sen miettimistä, miten vältellään riskejä.”

Perhe
Vaimo ja kaksi lasta, kaksi koiraa. Koti Lempäälässä.

Harrastukset
Pyöräily, hiihto, moottorikelkkailu, moottoripyöräily.

Motto
Älä ikinä anna periksi.

”Mottoni voisi olla jokin muukin, mutta tämä sopii hyvin yrittäjyyteen, yritteliäisyyteen ja nurkkakuntaisuuden vastustamiseen.”

Mistä saat virtaa?
Perheestä, harrastuksista, työstä ja ihmisistä ylipäätään.

Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Olli-Pekka Latvala