Iloa hyvästä kehityksestä, huolta sen jatkumisesta

Teknologiateollisuuden ja viennin hyvä vire tammi-kesäkuussa 2018 vie Pirkanmaan toimialojen kokonaisliikevaihdon todennäköisesti kasvuun myös tänä vuonna. Pirkanmaan yksityisen sektorin liikevaihtotiedot vuodelta 2017 sekä tammi-kesäkuulta 2018 julkistettiin lokakuun alussa Pirkanmaan talousfoorumissa.
Kansanedustaja Arto Satonen (vas.), Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja Petri Räsänen ja Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen tapasivat Pirkanmaan talousfoorumissa. Kuva Annikaisa Knuutila

Kansanedustaja Arto Satonen (vas.), Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola, Pirkanmaan liiton innovaatio- ja tulevaisuustyön johtaja Petri Räsänen ja Metsäteollisuuden toimitusjohtaja Timo Jaatinen tapasivat Pirkanmaan talousfoorumissa. Kuva Annikaisa Knuutila

Pirkanmaan yksityisen sektorin liikevaihto oli vuonna 2017 noin 32 miljardia. Kasvua edellisvuodesta oli 6,6 prosenttia. Vientiliikevaihto oli noin 6,5 miljardia ja kasvua vuoteen 2016 verrattuna kertyi 6,5 prosenttia. Pirkanmaan liikevaihdosta teollisuus kerrytti 34 prosenttia, kaupan alat 27, palvelut 20 ja rakentaminen 10 prosenttia.

Tampereen kauppakamarin arvion mukaan koko vuonna 2018 kasvua kertyy viisi prosenttia. Vientiliikevaihdon kasvuksi kauppakamari arvioi koko kuluvalta vuodelta 7,5 prosenttia.

Pirkanmaan yritysbarometri ll/2018 kertoo, että 67 prosenttia yrityksistä kasvattaa liikevaihtoa tänä vuonna.

– Tämä on vahvistanut odotuksia myös henkilöstömäärien ja investointien lisäämisestä. Vuosi sitten odotukset virittyivät myönteisiksi ja ne säilyvät hyvällä tasolla myös seuraavat kuusi kuukautta, sanoo Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja.

Kuumasta lämpimään, lämpimästä...

Hän pohtii samaan hengenvetoon, kauanko kasvu ja viennin veto kestävät.
– Keskeinen kysymys kuuluu, miten valmistaudumme suhdanteiden viilenemiseen.

Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund sanoo, että Pirkanmaalla
on hyviä kasvulukuja, hyviä yrityksiä ja innovaatioita ja työllisyystilannekin paranee. – Tarvitaan vielä ainakin pari terveen, 4–5 prosentin kasvun vuotta, jotta meille kertyy resilienssiä tulevia aikoja varten. Jos kasvu jää nyt tähän, se oli surkein nousukausi koskaan.

Talousfoorumissa toimitusjohtaja Jaakko Hirvola kertoi Teknologiateollisuuden ja toimitusjohtaja Timo Jaatinen Metsäteollisuuden tunnelmista. Molempien viesti oli, että hyvin menee, paremmin kuin vuosiin. Kasvu on kuitenkin hidastumassa. Miten heidän mielestään kasvua turvataan, mitä pitää saada aikaan yritysten kilpailukyvyn ja viennin vedon edistämiseksi?

– Tarvitsemme vastuullista talouspolitiikkaa ja aktiivisia toimia vapaakaupan vahvistamiseksi. Kun metsäteollisuuden tuotteiden kysyntä on maailmanmarkkinoilla hyvä, Suomen ei kannata alkaa sahata omaa jalkaansa tai heikentää kotimaisen tuotannon kilpailukykyä. Puuraaka-aineen saatavuus pitää turvata ja sen käytön arvostusta parantaa. Suomessa on oltava mahdollisuus lisätä puun käyttöä – ovathan metsävaramme suuremmat kuin koskaan, Jaatinen sanoo.

– Kilpailukykyistä energiaa ja kestävää ympäristö- ja logistiikkapolitiikkaa tarvitaan. Yksi konkreettinen keino on logistisen kilpailukyvyn parantaminen. Suomi sijaitsee kaukana päämarkkinoista ja kuljetukset tuovat kustannuslisän. Investoinnit infran parantamiseen ovat välttämättömiä koko maassa ja ne parantavat kilpailukykyämme.

Jaatinen huomauttaa, että kustannusten hallinta on keskeistä.

– Se koskee palkkaratkaisuja, raaka-ainetta sekä valtiovallan päätöksiä veroista ja maksuista. Emme voi näissä ylittää kilpailijamaitamme. Panostuksia tutkimukseen ja innovaatioihin on lisättävä.

Työrauhaa!

Tulevaisuuden kehityksen turvaaminen edellyttää Jaatisen mielestä myös työelämän uudistamista.
– Meillä on talvelta takana hyvä työmarkkinakierros, mutta nyt tilanne on politisoitu. Poliittisista lakoista on päästävä eroon. Esimerkiksi lakko keskiviikkona 3. lokakuuta maksoi metsäteollisuudelle 10 miljoonaa euroa. On tärkeää pitää suomalainen teollisuuden toimintaympäristö vakaana ja huolehtia kilpailukyvystä.

Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jaakko Hirvola hämmästeli, miten hallitus ja palkansaajajärjestöt kiistelevät yhdestä laista ja pysäyttävät teollisuuden päiväksi.
– Teknologiateollisuudelle EK:n arvion mukaan lokakuun 3. päivän lakon hinta BKT-menetyksenä oli 50 miljoona euroa. On huolehdittava suomalaisen työn kilpailukyvystä, mikä tarkoittaa sekä kohtuullista henkilötyön kustannusta että hyvää tuottavuutta. Työrauha on välttämätön edellytys – poliittiseen lakkoiluun meillä ei ole varaa.

Hirvola muistuttaa, että tulevaisuuden kasvun turvaamiseksi yritysten on syytä pitää kiinni perusasioista: keskeistä on asiakkaiden tarpeiden tunteminen ja oman tarjonnan jatkuva kehittäminen entistä paremman lisäarvon luomiseksi. Kehitysinvestoinnit kasvuun kannattaa tehdä hyvissä ajoin, olipa kyse sitten uusista tuote- tai markkina-alueista.

TKI-investointien tasoa nostettava

– Suomesta tulisi tehdä maailman houkuttelevin maa investoida, työllistää ja luoda uutta. Kymmenen viime vuoden aikana tutkimus-, kehitys- ja innovaatioinvestoinnit (TKI) ovat olleet pienenemään päin. Trendi on käännettävä. TKI-investointien taso BKT:hen suhteutettuna on nostettava nykyisestä 2,7 prosentista neljään prosenttiin, Hirvola sanoo.

Hän korostaa myös osaamisen turvaamista – mikä edellyttää korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen merkittävää uudistamista sekä työ- ja opiskeluperäisen maahanmuuton joustavoittamista.

– Ja luvitus sujuvaksi. Nyt arviolta 3–4 miljardin investoinnit jonottavat lupaprosessien syövereissä.

Timo Jaatinen komppaa ja lähettää eduskunnalle viestin: vuonna 2020 aloittava valtion lupa- ja valvontavirasto Luova kuntoon. Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen konkretisoi terveiset: lupaprosesseihin yhden luukun periaate ja mutkaton digitaalinen polku.

Yrityspanelistit Ikean Vesa Haapalahti (vas.), Eilakaislan Kati Kulin ja GLi Yhtiöiden Kristian Lella uskovat kasvun jatkuvan. Osaavan työvoiman saanti tosin vaikeutuu, ja hidastaa jo kasvua.  Haapalahti peräänkuulutti kunnon satsauksia liikenneinfraan, yhteyksiin ja logistiikkaan. – Kun liikkuminen on tehokasta, kivijalkakaupat ja verkkokaupat pärjäävät molemmat. Kuva Annikaisa Knuutila

Yrityspanelistit Ikean Vesa Haapalahti (vas.), Eilakaislan Kati Kulin ja GLi Yhtiöiden Kristian Lella uskovat kasvun jatkuvan. Osaavan työvoiman saanti tosin vaikeutuu, ja hidastaa jo kasvua. Haapalahti peräänkuulutti kunnon satsauksia liikenneinfraan, yhteyksiin ja logistiikkaan. – Kun liikkuminen on tehokasta, kivijalkakaupat ja verkkokaupat pärjäävät molemmat. Kuva Annikaisa Knuutila