Hei yrittäjä, mitä kuuluu Tuomiokirkonkadun kivijalkaan?

Tuomiokirkonkadun elämä alkaa vilkastua, kun ihmiset palailevat keskustaan.

Tuomiokirkonkadun elämä alkaa vilkastua, kun ihmiset palailevat keskustaan.

Ensin ratikkatyömaa ja iso kiinteistöremontti verottivat asiakasmääriä, sitten korona autioitti koko kävelykadun. Tuomiokirkonkadun kivijalkayrittäjät ovat selvinneet kurimuksista erikoistumalla ja verkkokauppaa kehittämällä – mutta myös silkalla sisulla.

Tuomiokirkonkadun ja Hämeenkadun kulmauksessa sijaitsevassa Lumilinnassa tehtiin vastikään iso remontti ja rakennettiin lisäkerroksia. Rakennustyömaan suoja-alueen taakse jäi muun muassa optikkoliike Citykatse.

– Kukaan ei halunnut silloin kävellä tällä puolella Tuomiokirkonkatua, koska heidän olisi tarvinnut kulkea telineiden alla. Päätimmekin viime kesänä pitää liikkeen kolme viikkoa kiinni ja satsata liiketilan uudistamiseen. Ajatus oli, että tänä vuonna on kaikki taas hyvin; kiinteistön remontti ohi, ratikkatyömaa valmis Tuomiokirkonkadun kohdalta ja ihmiset mukavasti liikkeellä. Mutta kuinkas sitten kävikään, Citykatseen yrittäjä Suzanne Sjöholm huokaa.

Yrittäjien yhteisöllisyys ilahduttaa

– Ihmiset ovat kyselleet, että ettekö te jo halua lähteä tästä pois. Kyllähän nämä vastoinkäymiset alkaisivat riittää, mutta sen verran sisua löytyy, että uskon meidän säilyvän hengissä. On äärettömän korkea kynnys myydä tai lopettaa yritys, kun on yrittäjägeenit saanut. Välillä tämä on yhtä hulluutta ja tuskailua, mutta toisaalta sitten iloitsee, kun saa yrityksensä toimimaan. Vähän kuin lasta kasvattaisi, Sjöholm sanoo hymyillen.

Häntä on vaikeina aikoina ilahduttanut Tuomiokirkonkadun yrittäjien yhteisöllisyys.

– Tässä on useita samanhenkisiä pieniä yrityksiä. Meillä esimerkiksi on oma Facebook-ryhmä ja kahvittelemme yhdessä.

Sjöholm uskoo, että Tuomiokirkonkatu lähikortteleineen elpyy nopeammin kuin moni muu alue Tampereella.

– Lähistöllä on rakennettu niin paljon – myös asuinrakennuksia – että eiköhän tämä alue pysy elinvoimaisena. Kovasti myös toivon, että ratikka piristää keskustaa. Onhan sen kyytiin näppärä nousta.

Suzanne Sjöholm kertoo Citykatseen valikoimista löytyvän useita luonnonmateriaaleista valmistettuja tai muuten kierrätettäviä kehyksiä. Ykkösbrändi on Tampereella valmistettu Kraa Kraa -puukehysmallisto, hyvä esimerkki paikallisesta ja ekologisesta kehystuotannosta. – Kraa Kraan pojat suunnittelivat ja rakensivat myös liikehuoneistomme uudet puukalusteet.

Suzanne Sjöholm kertoo Citykatseen valikoimista löytyvän useita luonnonmateriaaleista valmistettuja tai muuten kierrätettäviä kehyksiä. Ykkösbrändi on Tampereella valmistettu Kraa Kraa -puukehysmallisto, hyvä esimerkki paikallisesta ja ekologisesta kehystuotannosta. – Kraa Kraan pojat suunnittelivat ja rakensivat myös liikehuoneistomme uudet puukalusteet.

”Kaupunki on elävä tila, joka on aina kesken”

Kultaseppä Iiro Suokko aikoo hänkin pysyä Tuomiokirkonkadulla kurimuksista huolimatta. Alueen vuokrataso ja liikenteellinen saavutettavuus ovat yrittäjän mieleen.

Toki työmaista on aiheutunut haittaa, esimerkiksi ratikan rakentamisvaihe laski asiakastapahtumia välittömästi viidenneksellä.

– Silti valitsisin edelleen ratikan, sillä olen nähnyt useita paikallisraideliikenteen onnistumisia. Raiteet tuovat ihmiset sujuvasti palvelujen ja kaupan luo esimerkiksi Antwerpenissä ja Münchenissä. Myös Tampereella kaikilla pitää olla kätevä pääsy keskustaan, Suokko sanoo.

Hän muistuttaa, että kaupunki on elävä tila, joka on aina kesken.

– On siis parempi kehittää omaa tuotevalikoimaansa ja myyntikanaviaan, kuin jäädä harmittelemaan hetkellisiä vaikeuksia. Asiakasmäärien pudotessa pitää keskittyä vahvimpiin osaamisalueisiinsa ja hioa ne hyvään, asiakkaita houkuttelevaan kuntoon.

”Yhteiskuntaa ei saa enää koskaan sulkea”

Remonttityömaat ovat olleet yrityksille kuitenkin pieniä esteitä verrattuna koronapandemiaan. Citykatseen huhtikuun myynti jäi vain 35 prosenttiin normaalista. Oli päiviä, kun ovi ei auennut kertaakaan.

– Ihmisten käyttäytyminen vähän kyllä ihmetyttää, Suzanne Sjöholm miettii.

– Marketeissa on koko ajan ollut väkeä ruuhkaksi asti, mutta aution keskustan tyhjissä kivijalkaliikkeissä ei ole uskallettu käydä. Ei, vaikka niissä voisi asioida yksin. Monet yrittäjäthän ovat luvanneet laittaa oven lukkoon, jos asiakas haluaa asioida rauhassa.

Naapurissa Iiro Suokko pohtii minkälaisiksi pandemian epäsuorat vaikutukset vielä kasvavatkaan.

– On kummallista, että koko maailma menee tällä tavalla polvilleen kulkutaudin edessä. On selvää, että Suomen kriisikestävyyttä pitää vahvistaa, yhteiskuntaa ei enää koskaan saa sulkea tällä tavoin. Tarvitsemme sekä vahvemman että joustavamman yhteiskunnan, joka kestää häiriötiloja, Suokko vaatii.

– Poliitikot ovat nyt suuressa vastuussa. Lainsäädäntö, varmuusvarasto ja -tuotanto, tiedottaminen ja vallan hajauttaminen/keskittäminen pitää korjata ajan tasalle.

– Koronan jälkeinen aika on digiajan aamunkoitto kaupalle. Kaikilla tuotteilla pitää nyt olla digitaalinen olemus jota voi jakaa, markkinoida ja myydä netissä. Digitaidottomat eivät riitä elinvoimaisen kaupan asiakasryhmäksi, verkkokaupan kultasepänliikkeelleen rakentanut Iiro Suokko sanoo.

– Koronan jälkeinen aika on digiajan aamunkoitto kaupalle. Kaikilla tuotteilla pitää nyt olla digitaalinen olemus jota voi jakaa, markkinoida ja myydä netissä. Digitaidottomat eivät riitä elinvoimaisen kaupan asiakasryhmäksi, verkkokaupan kultasepänliikkeelleen rakentanut Iiro Suokko sanoo.

Kultasepänliike digitalisoitui

Oman verkkokaupan kehittäminen on ollut Kultasepänliike Suokon viime vuosien iso satsaus. Se osui pandemiaa ajatellen oikeaan hetkeen, vaikka ei olekaan ollut helppo oikotie onneen.

– Verkkokaupan rakentaminen on ollut hyvin monimutkaista ja vaatinut perusteellista pohdintaa tulevien teknologioiden sujuvasta hallitsemisesta. Olemme vaihtaneet alustaa ja alustan teemaa sekä kehitelleet omia skripteja, Iiro Suokko kertoo.

– On haasteellista viedä pitkälle räätälöityjä tuotteita verkkoon. Esimerkiksi sormusta ostavalla asiakkaalla on mahdollisuus valita useista muuttujista, jolloin yhdelle tuotteelle voi tulla jopa 70 eri varianttia ja samalla 70 eri hintaa. Lisäksi oikean tuotekoon löytäminen on oma prosessinsa. Asiantuntijan tarve ei siis häviä mihinkään, vaikka kaupanteko digitalisoituu.

Omat pajat erottavat muista

Iiro Suokko korostaa, että kaikki kivijalkaliikkeet tarvitsevat oman vaikeasti kopioitavan erikoistumisalueensa.

– Se voi rakentua esimerkiksi palvelun tai asiantuntemuksen varaan. Emme voi toimia vain jälleenmyyntipisteenä tavaroille, jotka voi ostaa nopeammin netistä.

Suokolla vastaus on oma korumallisto, jonka korut voi valita nyt myös tehdasvalmisteisilla Lab grown -timanteilla. Yritys on niiden suurin tuottaja Suomessa.

Myös Citykatseella on Tuomiokirkonkadulla oma paja, jossa valmistetaan erikoisempiakin ratkaisuja asiakkaiden toiveiden mukaan ja korjataan vanhoja kehyksiä.

– Emme myy väkisin uutta kehystä, jos vanha on hyvässä kunnossa ja asiakkaalle mieleinen. Silloin huolletaan kehykset ja vaihdetaan linssit, Suzanne Sjöholm sanoo.

Tuotevalikoima on tarkkaan mietitty, sillä tusinatavaraa ei kannata kivijalassa myydä. Vastuullisesti valmistetut, ekologiset ja tyylikkäät laatukehykset sen sijaan houkuttelevat niitä arvostavat asiakkaat paikalle, jopa remonttien aikana.

Kävelykatu kaipaa siivousta ja luovuutta

Rajoitusten purku ja kaunis kesä on alkanut tuoda tamperelaisia takaisin keskustaan. Tuomiokirkonkadulla toivotaan nyt alueen puhtaanapidon tehostuvan, jotta kulkijat varmasti viihtyvät ja tulevat uudestaan.

– Kun tehdään kaunis kävelykatu, niin pitää myös huolehtia, että se pysyy siistinä, Suzanne Sjöholm lähettää terveisiä kaupungille.

– Puhtaanapito on etenkin viikonloppujen jäljiltä ollut heikkoa, yrittäjät ovat itse joutuneet siivoamaan katua. Roskikset ovat niin nopeasti täynnä pikaruokaroskia ja linnut niitä sitten levittelevät. Järjestyksenpitoakin tarvittaisiin, kadulle tuodut penkit kun houkuttelevat monenlaista istujaa.

Iiro Suokko odottaa myös valaistuksen kehittämistä sekä isojen jakeluautojen liikennöinnin aikatauluttamista aamutunneille. Kävelykatu kun ei voi olla järjestelypiha.

– Puhdas ja valaistu katu sekä taide houkuttavat ostovoimaisia kävelijöitä. Kaupungin tuleekin ottaa patsaat, kukkaistutukset ja luovat ideat käyttöön Tampereen parasta ostoskatua kehittäessään. Mallia voi katsoa vaikkapa Kazanista, Antwerpenista tai Milanosta, Suokko ehdottaa.

Teksti Jenni Satola