”Hallitus, älä hukkaa hyvää kriisiä”

– Yhtiön hallituksen pitää tehdä perustehtävänsä hyvin, sillä myrskyssä ei ole aikaa korjausliikkeisiin. Kriisissä piilee kuitenkin suuri mahdollisuus. Siitä voi tulla ulos uudistuneena ja entistä parempana, Sanna Suvanto-Harsaae sanoi HHJ-alumniseminaarissa. Kuva Posti Group.

– Yhtiön hallituksen pitää tehdä perustehtävänsä hyvin, sillä myrskyssä ei ole aikaa korjausliikkeisiin. Kriisissä piilee kuitenkin suuri mahdollisuus. Siitä voi tulla ulos uudistuneena ja entistä parempana, Sanna Suvanto-Harsaae sanoi HHJ-alumniseminaarissa. Kuva Posti Group.

– Kriisit ovat hyvä asia! Olen yllättynyt, kuinka vähän yrityksissä käytetään hyödyksi kriisien suurta muutosvoimaa, sanoo Pohjoismaiden tunnetuimpiin hallitusammattilaisiin kuuluva Sanna Suvanto-Harsaae.

Hyväksytty hallituksen jäsen HHJ-alumniseminaarissa puhunut Suvanto-Haarsae on tehnyt hallitustyötä yli 20 vuotta ja ollut mukana noin 25 hallituksessa. Lista on vaikuttava: BoConcept, Posti Group, TCM Goup, Orthex, Anora Group, Harvia, Nordic Pet Care, Elopak, SAS, Broman...

– CV:ni perusteella voisi sanoa, että minulla on palomiesgeeni. Kun kriisiyrityksestä on soitettu, jollaisia esimerkiksi SAS ja Altia olivat aikoinaan, olen lähtenyt mukaan mielelläni.

Tanskassa nykyään asuva Sanna Suvanto-Harsaae puhui seminaarissa ennakoinnin tärkeydestä, neuvoi miten varaudutaan uusiin kriiseihin ja lausui myös varoituksen sanoja.

Hallituksen kolme tehtävää

Hallituksen tehtävät Suvanto-Harsaae naulasi seuraavasti: Hallitus huolehtii, että yrityksellä on sille oikea toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Toiseksi se varmistaa, että yrityksellä on strategia ja sitä seurataan.

– Kolmatta kutsun poliisihommaksi: on katsottava, että yrityksen varoja käytetään oikein.

Hallituksen pitää tehdä perustehtävänsä hyvin, sillä myrskyssä ei ole aikaa korjausliikkeisiin. Kriisissä piilee kuitenkin suuri mahdollisuus: siitä voi tulla ulos uudistuneena ja entistä parempana.

Koronan hyvistä seurauksista Suvanto-Harsaae mainitsi muun muassa Manner-Euroopan digiloikan, josta Pohjoismaissa kannattaa olla hyvin tyytyväinen.

– Digitaidoissa ja -käytännöissä oli ratkeamassa iso ero Pohjolan ja muun Euroopan välille. Saksahan oli työelämässään ennen täysin manuaalinen.

Luo skenaarioita, tunne asiakkaasi

– Kriisit ovat hyvin erilaisia. Pahimmat kriisit eivät ole yhteiskunnallisia, vaan yritykseen itseensä kohdistuvia. Yrityksessä on saatettu voida pitkään huonosti tai esimerkiksi iso asiakas jättää sen yllättäen.

Yrityksellä, joka silmät avoinna miettii vaihtoehtoisia skenaarioita lähitulevaisuudelleen, on paremmat mahdollisuudet selviytyä kriisistä kuin sillä, joka tekee vähimmän mahdollisen. Suvanto-Harsaae kannustaakin tekemään esimerkiksi vaihtoehtoisia budjetteja sen varalle, jos asiat eivät suju, kuten uskottiin.

– Kun on tehty budjetti, on helppoa tehdä skenaario, mitä tapahtuu, jos liikevaihto meneekin kymmenen prosenttia ylös tai alas.

– Toinen asia: tunne asiakkaasi! Olen monesti yllättynyt tullessani uuteen hallitukseen, kuinka huonosti se tietää, mistä yrityksen rahat oikeasti tulevat, ketkä ovat isoimmat asiakkaat ja ketkä tuottavat eniten.

– Tämä on hyvä kysymys myös teille kuulijat, jotka olette hallituksissa jäseninä: keitä ovat yrityksenne kymmenen suurinta ja tuottavinta asiakasta? Jos seuraatte näitä ja teette skenaarioita, olette varustautuneet jo hyvin.

HHJ-alumniseminaarin puheenjohtaja Juha Koski kysyi, mistä pk-yritykset saisivat aikaa tehdä ennakointityötä. – Laittakaa hallitus töihin, liian usein se vain leimaa papereita. Järjestäkää workshop, nouskaa helikopteriin katsomaan, mitä näkyy kauempana. Sen verran täytyy löytyä aikaa, Sanna Suvanto-Harsaae sanoi.

HHJ-alumniseminaarin puheenjohtaja Juha Koski kysyi, mistä pk-yritykset saisivat aikaa tehdä ennakointityötä. – Laittakaa hallitus töihin, liian usein se vain leimaa papereita. Järjestäkää workshop, nouskaa helikopteriin katsomaan, mitä näkyy kauempana. Sen verran täytyy löytyä aikaa, Sanna Suvanto-Harsaae sanoi.

Koronan pitkä, ruma häntä

– Ennustan, että kun on mennyt kuusi kuukautta, me suorastaan ikävöimme koronakriisiä. Isoimmat kriisit ovat vasta tulossa, ja myös ne ovat koronan seurausta.

Suvanto-Harsaaen kuva koronanjälkeisestä ajasta on rujo: Korkea inflaatio ja paineet palkankorotuksiin voivat johtaa irtisanomisiin ja korkeaan työttömyyteen. Stagflaatio on mahdollinen. Kun tähän yhdistyvät vielä energianhinnan raju nousu ja vihreät haasteet, jotka useimmissa yrityksissä vaativat huomattavia investointeja, lopputulos saattaa olla talousmyrsky.

– Uskaltaisin varoittaa ensi vuodesta näiden merkkien valossa.

– Olen huolissani myös siitä, että ihmisten vastuu omasta elämästään on heikentynyt. Työpaikoillamme on uskomaton määrä henkisiä ongelmia ja pahoinvointia. Yritysten on jollakin tavalla osallistuttava vastuunkantoon. Esimerkiksi Postissa on perustettu yksikkö, joka auttaa ja tukee ihmisiä muutoksissa.

Suvanto-Harsaae on huolestunut myös polarisaatiosta, vastakkainasettelusta ja jännitteistä väestön sisällä. Polarisaatio on tulossa kovaa vauhtia työpaikoille.

– Meillä Pohjoismaissa on ajateltu perinteisesti, että hyvä peruskoulutus on tehokas rokotus typeryyttä vastaan. Koulutuksesta ei valitettavasti ole paljon apua kriisissä, hän sanoi ja kertoi, että Tanskassa koronapassin vaatiminen työpaikoilla on kärjistänyt suhteita äärimmilleen.

HHJ-alumniseminaari järjestetään Tampereella vuosittain HHJ-kurssin ja HHJ-puheenjohtajakurssin käyneille. Tämänvuotinen seminaari pidettiin etätapahtumana 1.12.

Teksti Päivi Eskelinen