Elämys syntyy huolellisesta työstä

Liiketoimintapäällikkö Sami Rumpunen pitää huolta Nokia Arenan tapahtumakalenterista, sen kiinnostavuudesta ja tehokkaasta toteuttamiskelpoisuudesta. – Nokia Arenan vuosi 2022 oli hyvä, vuodesta 2023 tulee erittäin hyvä. Vuonna 2024 konserttien määrä kasvaa edellisvuoteen verrattuna selvästi, varsinkin loppuvuonna. Kuva: Nokia Arena

Tampereella on hyvä tapahtumabuusti, ja tapahtumajärjestäjien mukaan hyvä vire jatkuu myös vuonna 2024. Korona koetteli, muttei nujertanut, ja Venäjän sota Ukrainassa muuttaa ohjelmistoja, muttei vähennä tarjontaa. Vielä kun tapahtumateollisuuden yhteiskunnallinen vaikuttavuus tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin, alalla oltaisiin tyytyväisiä.

Tapahtumateollisuus ry:n mukaan tapahtuma- ja elämysteollisuudessa Suomessa toimii noin 3200 yritystä. Toimialan kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa ja se työllistää lähes 200 000 ihmistä. Se vaikuttaa välillisesti myös muun muassa majoitus-, ravitsemis-, liikennöinti-, ja vähittäiskaupan alojen talouteen.

– Viime aikoina olen oppinut, että ammattimainen tapahtumajärjestäminen on tärkeämpää kuin ikinä. Tämä on ala, jota tarvitaan, ja tarve vain kasvaa. Ihmisten kaipuu aitoihin kohtaamisiin ei ole koskaan ollut suurempi, se nähdään kansainvälisestikin, sanoo Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas.

– Siksi olenkin todella hämmästynyt, miten tapahtumien järjestämistä ei vieläkään nähdä huolellista ammattitaitoa vaativana työnä. Kukaan ei epäile pätevyyden vaatimusta, kun puhutaan lääkäreistä tai muusikoista. Mikä ihme saa ihmiset luulemaan, että tapahtumajärjestäminen ei ole ammatti?

Ahokas huomauttaa, että tapahtumien järjestäminen vaatii osaamista ja monenlaista erityisosaamista. Koulutusta ja kokemusta.

– Onneksi nyt Tampereen yliopisto ja Tampereen kaupunki ovat perustamassa elämystalouden työelämäprofessuuria yliopistoon. Tampere-talokin on aloitteessa mukana, ja sen kärki on erityisesti tapahtumateollisuudessa. Professuuri olisi ensimmäinen alallaan Suomessa. Esimerkiksi Australiassa ja Isossa-Britanniassa tapahtumateollisuuden alan opetusta on annettu jo vuosikymmeniä.

– Eikös Helsingin ja Tampereen välimatka tunnukin viime vuosina lyhentyneen? Siihen on selvä syy: tapahtumat, sanoo Tampere-talon toimitusjohtaja Paulina Ahokas. Kuva: Annikaisa Knuutila

Elinkeinoksi elinkeinojen joukkoon

Tapahtumateollisuus ry:n mukaan koronapandemia nosti esille kolme alan kehityksen kannalta keskeistä ongelmaa: alaa ei ole tunnistettu elinkeinona, sitä ei ole kokonaisuutena määritelty eikä alan yrityksiä tunnisteta tilastoinnissa.

– Ammattina tai toimialana ala ei ole myöskään päässyt suomalaiseen eikä eurooppalaiseenkaan toimialaluokitukseen. Kaikki tämä kertoo, miten ministeriöt ja lainsäätäjät ovat jäljessä elinkeinorakenteiden muuttumisesta, ne eivät ole olleet hereillä elinkeinoelämän rakenneuudistuksessa, siinä, kuka nykyään työllistää ja kuinka paljon. Kun paperitehdas Suomessa lakkautettiin ja 300 jäi työttömäksi, se uutisoitiin isosti. Kun koronan vuoksi tapahtumateollisuudessa satoja tuhansia lomautettiin tai irtisanottiin, oliko isoja otsikoita? Kerrannaisvaikutukset eri toimialojen työllisyyteen olivat myös isot, Ahokas hymähtää.

Alaa voi olla vaikea hahmottaa, koska sen toiminta perustuu pienten ja keskisuurten yritysten muodostamaan verkostomaiseen ekosysteemiin. Lisäksi työsuhteet ovat epätyypillisiä ja työ sesonkiluonteista.

Alan asiat myös hajautuvat sisäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kesken.

– Sisäministeriö tekee paljon päätöksiä alalle, mutta ymmärretäänkö siellä, että tämä on todella merkittävä elinkeino? Asioiden hoitoa pitäisi keskittää, ja minusta työ- ja elinkeinoministeriö olisi meille oikea paikka, Ahokas arvioi.

Hän on tyytyväinen pieneen edistykseen alan merkityksen ymmärtämisessä: nyt tapahtumateollisuus sekä työ- ja elinkeinoministeriö ja muun muassa Business Finland ovat yhdessä rakentamassa alalle ensimmäistä kasvusopimusta.

Nokia Arenan liiketoimintapäällikkö, pitkän uran Seinäjoen Provinssin festivaalijohtajana tehnyt Sami Rumpunen on Ahokkaan kanssa samoilla linjoilla.

– Toimialalle äärimmäisen vaikea koronakausi toi alaa esiin ja auttoi edunvalvonnan järjestätymisessä. Mutta matka on vielä pitkä, jotta meidät otetaan poliittisessa päätöksenteossa riittävän tosissaan suhteessa perinteisiin teollisuuden aloihin. Optimistisesti uskon ja toivon, että tilanne on nyt huomattavasti parempi kuin ennen koronaa.

Koko alan koronatesti

Ennen koronapandemiaa tapahtumatoimiala kasvoi viime vuodet vahvasti ja kannattavasti, mutta kärsi Tapahtumateollisuus ry:n mukaan koronasta toimialoista pahiten. Tapahtumateollisuuden teettämän tutkimuksen mukaan toimialan liikevaihto putosi vuoden 2020 aikana lähes seitsemänkymmentä prosenttia, ja vuoden 2021 menetysten arvioidaan olevan samaa luokkaa. Koronan vuoksi toimialalta katosi arviolta 6 500 vakituista työpaikkaa. Lisäksi vuoden 2020 ja 2021 aikana työllistämättä jäi lähes 140 000 tilapäistä työntekijää.

Elpyminen alkoi maaliskuussa 2022, kun toimialan viimeisin täyssulku päättyi ja liiketoiminnan rajoitukset lopetettiin. Kesällä ja syksyllä 2022 tapahtumatarjontaa oli ennätyksellisen paljon. Lokakuussa 2022 toteutetussa jäsenkyselyssä 87 prosenttia vastanneista yrityksistä ilmoittaa, että myynti on kasvussa ja 56 prosenttia kertoo myyntiä olevan enemmän kuin ennen koronaepidemian alkua.

Ahokas sanoo, että Tampere-talo selvisi koronasta poikkeuksellisen hyvin.

– Saimme verkostojemme ansiosta paljon taustatietoa. Tiesimme, että korona on hallinnassa ennen pitkää, mutta se vie vähintään kaksi vuotta. Emme siis rakentaneet korona-exitiä muutaman kuukauden päähän, vaan lähdimme nopeasti tekemään pitkäaikaisia, massiivisia säästöjä ja muutoksia.

Tampere-talolla on monta ansainta- ja liiketoiminta-aluetta, ja koronan vuoksi se vahvisti virtuaali- ja hybriditapahtumien järjestämisosaamistaan.

– Mutta totta kai tilanteet olivat dramaattisia ja laskua maksetaan edelleen. Monia yhteistyökumppaneita meni nurin, eikä tapahtumia sitten pystytty järjestämään, vaikka olisi jo voitukin. Korona-aikana iloittiin, etteihän niitä konkursseja niin paljon tullutkaan, mutta eiväthän ne heti tulekaan, ne tulevat myöhemmin. Kassakriisit näkyvät nyt.

Logistiikkaa ja demografiaa periferiassa

Venäjän sota Ukrainassa ja pakotteet ovat vaikuttaneet Tampere-taloon kongressien perumisina, ja Ahokas arvioi, että Venäjän läheisyyden vuoksi maantiede ja pelko vaikuttivat aluksi kansainvälisiin artisteihin myös.

– Tunnelmat kuitenkin tasaantuivat, ja Nato-jäsenyys toi jollain tapaa good williä. Mutta jo pitkälle viedyt yhteistyöhankkeet venäläisten kanssa – esimerkiksi Marinski-teatterin kanssa – on peruttu.

Nokia Arena avattiin joulukuussa 2021, ja se lähes väisti koronan, haittaa koitui muutaman kuukauden ajalta.

– Toisaalta: koska on isoista tapahtumista kyse, rajoitukset näkyivät merkittävinä numeroina lyhyessäkin ajassa, Sami Rumpunen sanoo.

Enemmän haastetta on tuonut Venäjän sota Ukrainassa. Tai oikeastaan se on Rumpusen mielestä kasvattanut haastetta entisestään.

– Kun puhutaan kansainvälisistä suurtapahtumista, joudutaan ikuisesti elämään sen tosiasian kanssa, että Suomi sijaitsee periferiassa. Sota on tätä vielä logistisesti korostanut. Sodan vuoksi kansainväliset kiertueet eivät mene Pietariin tai Moskovaan – eikä Suomi ole niille etappina läpikulkumatkalla. Kyse ei ole sodan pelosta, vaan siitä, että Helsinki tai Tampere eivät enää sijaitse matkalla varsinaisesti minnekään.

Rumpunen huomauttaa, että kiertueille Suomeen tulo on aina ollut aikaa vievää ja kallista, ja nyt se on entistä kalliimpaa.

– Se on tietenkin rasite. Mutta kyllä kansainvälisiä tähtiä tulee Tampereelle, oli kriisi tai ei.

Haaste voi olla myös mahdollisuus: Sami Rumpunen sanoo, että nyt eletään kotimaisen musiikin ennennäkemätöntä nostetta.

– Se elää hyvin ja se on meille merkittävä mahdollisuus. 15 viime vuoden aikana populaarimusiikkitapahtumissa kävijöiden demografia on laajentunut valtavasti, kävijämäärän kasvu on moninkertaista. Entisessä työssäni huomasin, että konserttien kävijöiden keski-ikä nousi kymmenessä vuodessa useita vuosia, ja se on muuttanut livebisnestä merkittävästi. Uskon, että kotimaisten artistien suosion kasvu jatkuu ja vanhemmille ikäluokille järjestetään suurtapahtumia yhä enemmän.

Paulina Ahokas uskoo, että Tampere-talo ja Talo Events ovat nyt löytäneet Tuulensuun Palatsiin toimivan konseptin, jossa on mukana tilojen ulosvuokrauksen lisäksi niin elokuvallisia brunsseja ja illallisia, estradiviihdettä, konsertteja kuin erilaisia ohjelmakokonaisuuksiakin. Uusklassista tyyliä edustava Tuulensuun Palatsi valmistui vuonna 1929, se restauroitiin vuosina 2006–2008. Kuva: Miikka Varila

Sohvalle vai show´hun?

Tampereella suurtapahtumien järjestämisen mahdollistavat tilat ja tekniikat ovat huippua, kaupungin sijaintikin suosii. Mistä sitten ja kenen kanssa kilpaillaan?

– Suurin kilpailijamme on apatia, kotisohvalle jääminen. Ja se on paha kilpailija, koska tämä aika vielä ruokkii sitä. Koska toimimme seitsemällä eri alueella, meillä on niissä kaikissa eri kilpailijat. Valtaosalta kilpailijoista – tai yhteistyökumppaneista, mitä sanaa halutaankaan käyttää – opitaan ja sitten parannetaan omaa toimintaamme. Esimerkiksi Nokia Arena on meille pelkästään yhteistyökumppani, Ahokas sanoo.

Tampere-talo on toiminut kirjanpidossa konsernina jo vuonna 2023, tytäryhtiö Talo Events Oy aloittaa vuoden 2024 alusta.

– Tavoitteena Talo Eventsin perustamiselle oli turvata kasvu, se, että Tampere-talo pysyy relevanttina toimijana. Kun aikaisemmin toimiala oli melko kypsymätön ja me olimme yksi isoimmista, nyt ala on kehittynyt ja kilpailijat ja yhteistyökumppanit ovat kasvaneet ja kehittyneet myös. Skaalautuvuus on osa kilpailukyvyn hakemista.

Tampere-talo vastaa yleishyödyllisestä taidetoiminnasta, eli oopperasta, vierailunäyttämötoiminnasta ja sisältökonsepteista yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Talo Events järjestää tapahtumaliiketoimintaa ja operoi tapahtumatiloja paitsi Tampere-talossa ja Tuulensuun Palatsissa, myös valtakunnallisesti.
Tampere-talo saa kaupungin avustusta, joten vääristääkö Talo Events kilpailua tapahtumajärjestäjien markkinoilla? Ahokas vastaa, että ei.

– Markkinayhtiö maksaa kaikesta markkinaehtoisen hinnan, ja kaupungin avustus koskee vain Tampere-talon toimintaa. Talo Events tytäryhtiönä turvaa ja rahoittaa emoyhtiönsä Tampere-talon toimintaa. Raha kulkee Talo Eventsiltä Tampere-taloon, toisin päin raha ei saa liikkua koskaan.

Paulina Ahokas on molempien yhtiöiden toimitusjohtaja. Henkilöstöä lisätään maltillisesti ja sitten, kun liiketoiminnan kehitys antaa siihen mahdollisuuksia.

Yksi kilpailutekijä on tietysti se, mitä yleisölle tarjotaan.

– Mitä yleisö haluaa? Tai oikeastaan: mitä se ei tiedä vielä edes haluavansa. Meillä on töissä 57 ammattilaista, jotka seuraavat aikaa ja palautteita ja keräävät analyyttisesti tietoa. Emoyhtiö on jäsenenä 11 organisaatiossa, tytär 13:ssa. Kaikissa organisaatiossa meillä on omat vastuuhenkilöt. Uusimpana liityimme Advisory Board for the Arts -verkostoon. Saamme jäsenyyden kautta konsernitasoisesti tutkimustietoa tapahtumista ja analytiikkaa alan kehittymisestä.

Ekosysteemin voimaa

Sami Rumpunen sanoo, ettei Nokia Arena koe kilpailevansa kotimaisten tapahtumatilojen kanssa vaan asiakkaina ovat tapahtumajärjestäjät, kansainväliset promoottorit, jotka taas kilpailevat siitä, mihin kiertue pysähtyy.

– Me olemme valmiit tukemaan promoottoria, jotta se menestyy tässä kisassa. Kyse on kansainvälisen tason standardit täyttävän suurtapahtuman puitteista ja teknologisista mahdollisuuksista – mitä meillä on mutta muilla ei.

Arenayhtiö huolehtii tiloista ja siitä, että tapahtumajärjestäjillä on riittävät mahdollisuudet menestyä Nokia Arenassa ja että puitteet ovat kunnossa niin kuluttajille, tapahtumajärjestäjille kuin joukkueille ja esiintyjillekin.

Rumpunen sanoo, että tapahtumajärjestäminen Nokia Arenassa tarkoittaa liittoa, ekosysteemiä, johon osallistuvat muun muassa audiovisuaalisen tekniikan asiantuntijat, ravintola-alan asiantuntijat, tapahtumarakentajat, suoraan tapahtuman sisällön kanssa työskentelevät asiantuntijat. Tapahtuma-ala on hänen mielestään hybriditoimiala, joka toimii useiden elämyksiin liittyvien toimialojen leikkauspisteessä yhdistäjänä.

– Jokaisella alihankkijalla on vakiintunut tiimi, joka operoi meillä, ja kanssamme ne muodostavat Nokia Arena -yhteisön huolimatta siitä, kenen palkkalistoilla kukin on. Yhteispelin pitää olla saumatonta. Ja vaikka joitain tapahtumia järjestetään meillä toistuvasti ja vaikka siinä koneisto hioutuu ja tekeminen optimoituu, koko ajan käydään kuitenkin vuoropuhelua, opitaan ja parannetaan.

Hyvästä vielä parempi?

Miten Tampere säilyttää asemansa ja kehittyy tapahtumakaupunkina? Paulina Ahokkaalla on vastaukseksi kaksi sanaa: julkinen liikenne.

– Ei voi olla niin, että viimeinen pikajuna Helsinkiin lähtee jo kymmeneltä illalla! Täältä on päästävä esityksen jälkeen rauhallisin mielin kotimatkalle, ettei tarvitse jännittää, ehtiikö vai ei. Myös lähijunaverkoston vahvistaminen on tärkeää. Suora junayhteys ja toisaalta lentoyhteydet Helsinki-Vantaalle tarvitaan.

Tapahtumapaikkojen pitää tietysti olla kunnossa, ja kaupungin myöntämä suurtapahtumatuki saisi toki olla nykyistä suurempi.

Sami Rumpunen sanoo, että pitää keskittyä omaan tekemiseen ja eteenpäin menemiseen, hyvin hoidettuihin asiakassuhteisiin ja niiden jatkuvaan kehittämiseen. Elämysliiketoiminnassa se, mikä toimi vuosi sitten, ei välttämättä toimi tai ole sama asia vuotta myöhemmin.

– Nokia Arena edustaa modernin areenateknologian ja visuaalisuutta palvelevan teknologian kansainvälistä huippua, meillä on korkean tason puitteet ja ympäristö palveluineen. Mutta kyse ei ole vain wow-faktorista, vaan kävijäkokemuksen kannalta ratkaisevampaa saattaa toisinaan olla onnistuminen toiminnallisissa asioissa – kuten entistä tehokkaammassa sisääntulossa ja poistumisessa.

Rumpunen korostaa, ettei pidä tyytyä siihen, että asiat ovat hyvin.

– Perusedellytys pitkän aikavälin menestykselle on jatkuvan kehittämisen mielentila ja jatkuvan parantamisen prosessi, että halutaan vastata tämän hetken ja tulevaisuuden standardien ylintä tasoa myös tulevina vuosina – pysyä kärjessä.


Teksti Annikaisa Knuutila

– Periaatteessa työmme tilanvuokraajana on yksinkertaista, ja se hoidetaan Arena-yhtiön noin kymmenen työntekijän voimin. Mutta käytännössä yhtiön ympärillä operoi monen sadan hengen koneisto, ekosysteemi, joka puhaltaa yhteen hiileen ja elää suurtapahtumista. Kaikki ovat valmiita venymään, tekemään aina parhaansa, sanoo Nokia Arena -yhtiön liiketoimintapäällikkö Sami Rumpunen. Kuva: Annikaisa Knuutila