Kauppakamarilehti | 27.07.2020 15:07

EK:n suhdannebarometri: Näkymät kohentuneet, tilanne silti edelleen heikko

Edellinen kysely tehtiin viime huhtikuussa. Uusimpaan, heinäkuun kyselyyn vastasi 1047 yritystä, joilla on Suomessa lähes 250 000 työntekijää.

Maailmantalouden arvioidaan supistuvan tänä vuonna noin viisi prosenttia, mikä on poikkeuksellisen suuri lukema. Syynä ovat koronakriisi ja sen torjuntatoimet, jotka ovat olleet hyvin rajuja ympäri maailman.

– Länsimaissa romahdus on ollut erityisen suuri, noin kahdeksan prosenttia. Kiinassa lasku on jäämässä pienemmäksi ja palautuminen näyttäisi olevan muuta maailmaa nopeampaa, summasi maailmantalouden tilaa ekonomisti Jouko Kangasniemi barometrin julkistamistilaisuudessa 27. heinäkuuta.

Ennusteen mukaan bruttokansantuote supistuu Suomessa kuutisen prosenttia tänä vuonna, ensi vuodelle odotetaan pientä nousua. Tulevaisuus on kuitenkin epävarma. Ennusteet on laadittu siten, ettei koronasta tulisi merkittävää toista aaltoa, mutta esimerkiksi Espanjassa on jo merkkejä uudesta tautinoususta.

– Suhdannebarometrin kanssa samaan aikaan julkistettu kuluttajabarometri on valoisampi. Kuluttajien usko on vahvistunut ja muun muassa asunnonvaihtoaikeitakin jo esiintyy. Sen sijaan elinkeinoelämässä koronan vaikutukset ovat monella alalla vasta tulossa.

– Kysyntäongelmat ovat laajentuneet. Teollisuudessa yli puolet vastaajista arvioi nyt suurimmaksi kapeikkotekijäksi heikon kysynnän, kun aiemmin suurin kapeikko oli ammattityövoiman saatavuus.

Palvelualan palautuminen ollut nopeaa

Koronakriisi kohtelee toimialoja hyvin eri tavalla, ja vaihtelu voi olla suurta yhden alan sisälläkin. Palvelut ovat palautuneet rajoitustoimien helpottaessa ensimmäisinä, kaupan ala on pärjännyt kuluttajakysynnän vetämänä varsin hyvin, mutta teollisuudessa ja rakentamisessa tilanne on vasta kärjistymässä.

Suhdanneodotukset koko elinkeinoelämässä ovat nousseet saldolukuun -11, kun vielä huhtikuussa oltiin hyvin ennätyssynkässä -59 pisteen tasolla. Palvelualoilla näkymiä kuvaava saldoluku nousi jo nollan tuntumaan.

Myönteisimmät lähiajan odotukset ovat kiinteistöalalla sekä tieto- ja viestintäpalveluissa. Pisimmät miinukset ovat rahoitus- ja rakennusalalla sekä teknologiateollisuudessa, jossa investoinnit ja vientikysyntä ovat suurimmat kysymysmerkit.

– Suomi on päässyt kriisissä hieman helpommalla muihin maihin nähden. Kriisin kestosta ei ole kuitenkaan tietoa. Riskejä on edelleen paljon. Pitkittyminen johtaa lomautusten muuttumiseen irtisanomisiksi, samalla ihmisten luottamus heikkenee, millä on suuri merkitys kotimaisessa toipumisessa.

– Maailmalla on lisäksi paljon jännitteitä: USA:n presidentinvaalit lähestyvät, kauppasota voi leimahtaa uudestaan. Ja miten käy Brexitissä? Epävarmuustekijöistä ei tosiaankaan ole pulaa, Kangasniemi sanoi.

Pahin ei toteutunut Pirkanmaalla

Alueiden toipumisessa ei ole suuria eroja. Suhdannearvioissa Pirkanmaa ja Häme ovat vähiten pessimistisiä.

– Suhdannetilannetta kuvaava saldoluku Pirkanmaalla on -36. Kysyntä on vaimeaa ja kannattavuus on heikentynyt. Kevään sangen synkeät tuotanto- ja myyntiodotukset eivät ole onneksi toteutuneet sellaisinaan, ihan niin huonosti ei käynyt kuin arvioitiin.

– Tuotannon ja myynnin hienoisen heikkenemisen odotetaan jatkuvan lähikuukausina. Yleisten suhdannenäkymien saldoluku on -10. Toipumista on ollut selvästi, sillä keväällä se oli poikkeuksellisen matala -61.

Juhani Lehti: Teollisuuden tilaukset kysymysmerkkinä

– Teollisuuden isot ongelmat alkoivat komponenttien saatavuuden nopeasta heikkenemisestä. Kun tehtaat pysähtyivät Kiinassa tammi-helmikuussa, suurin osa valmistuksen alimman tason osista jäi saamatta. Joilla ei ollut varastoja, tuotanto pysähtyi, Tampereen Konepajojen toimitusjohtaja Juhani Lehti kertoo.

Tampereen Konepajojen viidessä yhtiössä tilanne vaihtelee paitsi koronan, myös yleisen suhdannemuutoksen takia. Osassa jouduttu lomauttamaan, osassa on jopa palkattu lisää väkeä.
Nyt tilanne alkaa olla Lehden mukaan normaali, komponentteja on saatavilla. Rahdit liikkuivat hyvin koronankin aikana.

– Pk-sektorilla vientikauppa on ongelmissa, sillä vientihenkilöstö ei ole päässyt matkustamaan rajoitusten takia. Kauppoja ei saada maaliin. Avainkysymys on, saadaanko syksyllä uusia tilauksia.

– Teknologiateollisuudessa mediaanipudotus liikevaihdoissa on noin kymmenen prosenttia, katastrofia ei siis ole tulossa. Pärjätään olosuhteisiin nähden kohtuullisesti, Lehti arvioi.

Jari Alanen: Kaupan tilanne kaksijakoinen

– Ruoka- ja rautakauppa ovat sujuneet suorastaan erinomaisesti, mutta erikoiskauppa on ollut miinuksella. Surkein tilanne on autokaupassa. Valtiovallan olisi tarpeen reagoida tähän ottamalla käyttöön esimerkiksi romutuspalkkio, sanoo Kesko Oyj:n aluejohtaja Jari Alanen.

Kuluttajien luottamus on lähentynyt nousuun, ja toinen positiivinen asia on urheilukaupan hyvä vire. Joistakin tuotteista on jopa pulaa.

– Kovasti tekee mieli kannustaa kotimaan matkailuun ja paikallisten, pienien yritysten palvelujen käyttämiseen. Jos toinen aalto tulee, se on palvelualalle, ravintoloille, kahviloille kova paikka, Alanen sanoo ja perää kaikilta vastuullista, ohjeiden mukaista käyttäytymistä julkisilla paikoilla.

Miika Mäkitalo: ICT-ala pärjännyt kohtuullisesti

– ICT-alalla on mennyt varsin hyvin, sillä etätyöskentely, -yhteydet ja ohjelmistot ja niiden sujuva toiminta ovat korostuneet korona-aikana. Yrityksissä, joiden asiakkaat kiihdyttivät ICT-toimintojaan, lomautuksia on peruttu ja jopa palkattu lisää työntekijöitä, toimitusjohtaja Miika Mäkitalo M-Files Oy:stä summaa.

– Näkymät ovat myönteiset, syksy näyttää työteliäältä. Isoin kysymys on mahdollinen toinen aalto ja sen vaikutukset talouteen.

Jari Lehtonen: Rakennustyömaita ei suljettu

– Rakennusalan tilanne Pirkanmaalla seuraa valtakunnan kehitystä. Työmaat ovat pysyneet käynnissä, koronan vaikutus on siten ollut rakennusalalle pienempi kuin muilla aloilla. Toki työt ovat vähentyneet ja näkymät ovat muuttuneet aiempaa epävarmemmiksi, arvioi alan tilannetta Rakennusteollisuus RT:n Sisä-Suomen aluepäällikkö Jari Lehtonen.

– Rakentamisen tarve ei kuitenkaan ole vähentynyt, kriisi on voinut jopa luoda uusia tarpeita. Rakennusalalla vaikutukset voivat näkyä viiveellä, rakennuslupien määrä on laskenut, mutta aloitusten määrä ratkaisee. Sijoittajat ovat kuitenkin liikkeellä ja korot alhaalla, Lehtonen sanoo.

Suhdannebarometri heinäkuu 2020

Teksti: Päivi Eskelinen