Kauppakamarilehti | 29.04.2020 10:41
Delta Cygni Labs:
Avaruuden kautta maailmalle
POINTR on käytössä jo ainakin 125 maassa. Suuria kansainvälisiä asiakkaita ovat muun muassa Valmet ja Metso sekä Fordin autohuolto Etelä-Amerikassa. Asiakkaina on myös paljon pieniä ja keskikokoisia teknologian vientiyrityksiä.
Koronapandemia on vauhdittanut lisätyn todellisuuden (AR) ratkaisujen käyttöönottoa teollisuudessa. Kun paikan päälle ei voi mennä, on ongelmat ratkaistava etänä. Pelkkä kuvayhteys ei aina riitä, vaan avuksi tarvitaan AR-teknologiaa.
Tamperelainen kasvuyritys Delta Cygni Labs on kehittänyt teollisuuden kunnossapitoon ja teollisten tuotteiden etätukeen POINTR-videosovelluksen. Sen avulla voi visuaalisia työkaluja käyttäen konkreettisesti osoittaa esimerkiksi epäkuntoon menneestä laitteesta tietyn osan, ja näyttää paikan päällä olevalle työntekijälle, mitä sille tulee tehdä.
– POINTR on vähän kuin Skype, mutta tarkoitettu tekniseen kommunikaatioon. Kenttähenkilökunnalla on puhelimessa appi ja softa löytyy huoltokeskuksen tietokoneelta. Erityistä on sovelluksen erittäin korkea tietoturva, mikä on tärkeää teollisuudelle. Se ei vaadi palomuurien avaamisia ja toimii huonoissakin verkoissa, Delta Cygni Labsin operatiivinen johtaja Ilmo Lounasmaa esittelee.
Apuna COVID-19-tutkimuksissa
Sovelluksen kysyntä ampaisi kovaan kasvuun koronapandemian myötä.
– AR-teknologia alkoi kiinnostaa ihan uudella tavalla heti, kun matkustamista suositeltiin välttämään. Sovelluksen maaliskuun latausmäärät olivat jo 11-kertaiset tammikuuhun verrattuna. Todella nopea kasvu kertoo siitä, että AR-etäyhteistyö on nyt ainoa tapa pitää yllä korkealaatuista teknistä palvelua, Lounasmaa toteaa.
– Suuret asiakkaamme ovat vauhdilla ottaneet sovelluksen käyttöön laajassa mittakaavassa sekä sisäisesti että omien asiakkaidensa kanssa. Meille on myös tullut paljon uusia käyttäjiä ympäri maailmaa, esimerkiksi sairaaloita.
POINTR onkin mukana myös koronan vastaisessa taistelussa. Pietarin kaupungin sairaaloiden tehohoidon yksiköt ovat aloittamassa COVID-19-hoidon kliinisiä kokeita. Kokeen osallistujat eivät epidemiatilanteen vuoksi voi tavata toisiaan, joten tutkijat viestivät POINTRin avulla.
POINTRin avulla voi visuaalisia työkaluja käyttäen konkreettisesti osoittaa esimerkiksi epäkuntoon menneestä laitteesta tietyn osan, ja näyttää paikan päällä olevalle työntekijälle, mitä sille tulee tehdä.
Korona keikautti tukiprosessit päälaelleen
Teollisuus on toki aiemminkin hyödyntänyt lisätyn todellisuuden mahdollisuuksia.
– Henkilökohtaista käyntiä on kuitenkin usein pidetty parempana palveluna, vaikka asiakas olisi joutunut odottamaan teknisen asiantuntijan saapumista koneet ja tuotanto pysähdyksissä. Tämä on hidas ja kallis tapa palvella, Ilmo Lounasmaa sanoo.
– Koronapandemia on keikauttanut tukiprosessit päälaelleen, kun asiakkaan kohtaaminen kasvotusten on käynyt mahdottomaksi. Kriisi puskee yrityksiä ottamaan uuden teknologian vakavasti – ja nyt luotavat hyvät käytännöt jäävät varmasti käyttöön. AR-etätuen hyödyt näkyvät viivan alla nopeasti, joten entiseen palaaminen voi käydä kipeästi kukkarolle.
Lounasmaa mainitsee eurooppalaisen yrityksen, jolla on toimintaa Ural-vuorten alueella. Alasajetun tuotannon aloittaminen veisi puolisen vuotta, joten koneiden pysähdykset on estettävä.
– Paikallinen huoltohenkilöstö ottaa vikatilanteissa POINTRilla yhteyden Intian ja Euroopan teknikoihin ja he työskentelevät yhdessä ongelman ratkaisemiseksi. Näin voidaan taata toiminnan jatkuminen, vaikka matkustaminen ei nyt onnistukaan.
Alussa oli astronautti
Yhteydenpito Uralille ei ole temppu eikä mikään tamperelaissovellukselle, joka kehitettiin alun perin astronauttien avuksi kansainväliselle avaruusasemalle.
POINTR sai alkunsa perustavanlaatuisesta ongelmasta: kukaan ei voi osata kaikkea, ei edes astronautti. Hän ei voi mitenkään hallita avaruusaseman jokaista yksityiskohtaa, mutta asiaan erikoistunutta insinööriäkään ei voi lennättää huoltokäynnille. Sama tilanne siis, johon on törmätty nyt meidän planeettamme teollisuudessa.
Euroopan Avaruusjärjestö ESA lähestyi ongelman kanssa VTT:tä, jossa Sauli Kiviranta ja Boris Krassi kehittivät ratkaisun teknisen tuen antamiseen maasta avaruusasemalle: eräänlaisen etäohjattavan laserpointterin.
Kehitystyö jatkuu
Kiviranta ja Krassi perustivat Delta Cygni Labsin vuonna 2013 VTT:n spin-offina. Avaruusasemat olivat yritykselle kovin rajallinen kohderyhmä, joten astronauteille kehitettyä tuotetta lähdettiin testaamaan teollisuuteen. Laite muutettiin POINTR-sovellukseksi, mikä mahdollisti sen, että etätuki voisi olla jokaisen teknikon taskussa.
Nyt Delta Cygni Labs on kansainvälinen kasvuyritys, jonka Suomen päätoimipisteessä työskentelee seitsemän ja Saksan sisaryhtiössä yksi henkilö. Kanavakumppaneita on Suomessa, Brasiliassa, Venäjällä ja Japanissa.
– Kasvamme jatkuvasti markkinoiden kypsyessä vastaanottavaisemmaksi uusille ratkaisuille ja työtavoille. Sovelluksen kehittäminen jatkuu tiiviissä yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Saamme arvokasta tietoa kokemuksista sekä tarpeista suoraan kentältä, Lounasmaa kertoo.
Teksti Jenni Satola Kuvat Delta Cygni Labs
