Bazaar – matala kynnys
jatkuvaan oppimiseen ja uudistumiseen

Nyt on hyvä tilaisuus pujahtaa Bazaarin pyöröovesta sisään ja päästä kehittämään uutta, jatkuvaa oppimista sekä innovaatio- ja kehittämisyhteistyötä edistävää yhteisöä ja sitä tukevaa digitaalista alustaa.
Wapicen henkilöstöjohtaja, Tampereen kauppakamarin osaamis- ja työelämänvaliokunnan puheenjohtaja Kati Korolainen-Kujala uskoo, että Bazaarissa on mahdollisuus luoda pirkanmaalaisille yrityksille jatkuvan oppimisen ja uudistumisen ekosysteemi ja yhteisö, jonka avulla ne voivat kehittää liiketoimintaansa.

Wapicen henkilöstöjohtaja, Tampereen kauppakamarin osaamis- ja työelämänvaliokunnan puheenjohtaja Kati Korolainen-Kujala uskoo, että Bazaarissa on mahdollisuus luoda pirkanmaalaisille yrityksille jatkuvan oppimisen ja uudistumisen ekosysteemi ja yhteisö, jonka avulla ne voivat kehittää liiketoimintaansa.

– Bazaar on todella lupaava digiajan tapa lisätä oppilaitos-yritysyhteistyötä. Se on myös uudenlainen ja uniikki mahdollisuus luoda jatkuvan oppimisen laajempaa ekosysteemiä, uskoo Wapicen henkilöstöjohtaja, Tampereen kauppakamarin osaamis- ja työelämävaliokunnan puheenjohtaja Kati Korolainen-Kujala.

Hän arvioi, että ekosysteemin avulla on puolestaan mahdollista luoda liiketoimintaan kilpailukykyä, jopa kilpailuetua, jos siinä onnistutaan auttamaan yrityksiä uusiutumaan nopeasti ja tehostamaan innovaatioiden tekemistä.

– Ihannetilanteessa se auttaa luomaan ainutlaatuisia palveluita ja tuotteita.

Liikkeellä ollaan jo

Tampereen korkeakouluyhteisö ja Tampereen kauppakamari tekevät Bazaarissa yhteistyötä, jonka tavoitteena on saada osaamisen kehittämisen kysyntä ja tarjonta kohtaamaan entistä paremmin ja lisätä oppilaitosten ja yritysten yhteyksiä.

– Opiskelijoiden ja yritysten yhteistyö ei ole uusi asia, mutta tarve ja aloite siihen tulevat nykyisellään enemmän korkeakoulusta, ja yrityksen voi olla vaikeampi tehdä aloitetta, ellei kontakteja korkeakouluun ole jo valmiiksi. Haluamme luoda tähän uudenlaista, kaksisuuntaista toimintatapaa. Nyt haluamme mukaan työnantajakentästä nousevia haasteita, toiveita ja ideoita ja tarjota korkeakoulusta haasteisiin tarttujia. Tavoitteena on jatkuva, pysyvä, yhteisöllinen työskentelytapa – yhteistyö lähtisi yrityksen tarpeesta ja osuisi opiskelijan oppimistarpeeseen, sanoo Bazaarin projektipäällikkö Katariina Yrjönkoski.

Loppuvuonna korkeakouluyhteisön ja Tampereen kauppakamarin yhteistyönä Bazaarissa toteutetaan yksi kurssi ja yksi webinaari. Ensi vuonna kursseja ja webinaareja tulee lisää.

– Keskeiset teemat tulivat kauppakamarilta, ja ne ovat asioita, joiden kanssa yritykset nyt kampailevat: myynti ja esimiestyö. Korona-aika antaa näihin vivahteensa, sillä miten myydä, kun ei voi tavata asiakkaita, ja miten johtaa, kun henkilöstö tekee työtä etänä.

Tampereen kauppakamarin johtaja Peer Haataja arvioi, että Bazaarin haaste alkuvaiheessa on saada tarjontaa ja kysyntää sopimaan yhteen. Siksi pilotteihin otettiinkin myyntiä ja esimiestyötä, joiden kanssa yritykset nyt kamppailevat vieläpä pienellä "koronatwistillä".

– Jokaisesta yrityksestä löytyy varmasti jokin kehittämishaaste, jonka ratkaisemiseen opiskelijat voivat tuoda uusia näkökulmia. Bazaarissa kynnys aloittaa yhteistyö on laskettu mahdollisimman alas.

Lupaavaa digiajan yhteistyötä

Bazaariin kehitetään jatkossa toimintoja, joiden avulla yritykset voivat paitsi viedä alustalle kehityshaasteitaan, myös tarjota opinnäytetöitä, tutkimusaiheita ja projekteja. Yritykset voivat tarjota omaa osaamistaan opetuskäyttöön. Ne voivat jakaa hyviä käytäntöjään. Osallistumalla ne luovat opiskelijoiden silmissä työnantajakuvaa. Kun alustalle saadaan riittävästi käyttäjiä, siellä on mahdollista myös tutustua opiskelijoihin, mikä edesauttaa rekrytoinneissakin onnistumista. Ja kun on keskusteltu paljon opiskelijoiden työelämävalmiuksista, alusta on oiva paikka tarjota yhteistyötä, että nekin kehittyisivät.

– Puhutaan paljon osaamisen kehittämisen tarpeesta, jatkuvasta oppimisesta. Usein se on osaamisen kehittämistä täsmätarpeeseen ja osaamista hankitaan, kun sitä tarvitaan ja kun sitä pitää käyttää. Bazaar voisi tarjota tähänkin hyviä mahdollisuuksia ketterästi – onhan meillä todella monialainen korkeakouluyhteisö, Korolainen-Kujala sanoo.

Kaikkia tarvitaan

Yrityksissä Bazaarin ideaa on pidetty kiinnostavana. Yrjönkoski ja Korolainen-Kujala korostavat, että toimiva ekosysteemi tietysti edellyttää riittävää määrää yrityskumppaneita.

– Aikaisemmin oppilaitos-yritysyhteistyö on paljon riippunut yksittäisistä henkilöistä ja laitoksista, ja yhteistyötä on tehty yksittäisen yrityksen kanssa. Bazaar luo toisen tyyppisen pohjan ja läpinäkyvyyden siihen, millaista yhteistyötä korkeakoulussa tehdään, Korolainen-Kujala arvioi.

Yrjönkoski huomauttaa, että jotta alusta oikeasti kehittyisi ja jotta yhteisö ja uusia toimintatapoja syntyisi, kaikkia tarvitaan.

– Tämä ei synny yksin korkeakoulun tekemisestä, vaan siitä, että kaikki – opettajat, opiskelijat, yritykset, organisaatiot – innostuvat ideoimaan sisältöä. Bazaar on vahvasti kaksisuuntainen paikka, voit konkreettisesti kertoa ja ideoida, millaiset asiat ovat hyviä ja mitä muuta haluaisit alustalta löytää.

Kati Korolainen-Kujala lisää, että yrityksissä täytyy saada oma organisaatio ymmärtämään uudenlaisen yhteistyöalustan ja yhteistyön rakentamisen arvo ja sitoutumaan siihen.

– Harva organisaatio pärjää murroksessa, ellei se uusiudu, ja harva organisaatio pystyy uusiutumaan yksin. Nyt uusiutumiseen tarjotaan oiva yhteisö ja mahdollisuus. Aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti mukaan!
Peer Haataja näkee Bazaarissa myös muutakin oppilaitos-yritysyhteistyötä kokoavan mahdollisuuden.

– Tampereen kauppakamari on viime vuosina aloittanut monenlaista yhteistyötä korkeakouluyhteisön kanssa ja tukenut muun muassa Kampuskamaria ja Sprint Innovation Festivalia, aikaisemmalta nimeltään InnoEventiä. Bazaar voisi hyvin jatkossa toimia kaikkien näiden yhteisenä alustana. Se helpottaisi yritysten kytkeytymistä yhteistyöhön.

Lehtori Mari Rytisalo uskoo, että yhteistyön ansiosta yritykset saavat opiskelijoista haasteilleen tarkastelijoita ”boxin

Lehtori Mari Rytisalo uskoo, että yhteistyön ansiosta yritykset saavat opiskelijoista haasteilleen tarkastelijoita ”boxin" ulkopuolelta, tiimit voivat tarjota tuoreita näkökulmia ja ratkaisuehdotuksia. – Tämä kontakti ja yhteistyö yrityksen ja opiskelijoiden välillä avaa myös ovia liittyen yhteistyön jatkamiseen tiimin jäsenten kanssa opinnäytetöiden, harjoittelujaksojen ja mahdollisesti valmistumisen jälkeen.

Anna Bazaarille haaste

Bazaarin ensimmäiseen kurssitoteutukseen poimitaan marraskuun aikana kaksi pilottiyritystä ja muovataan niiden haasteet yleisemminkin malliksi siitä, millaiseksi haaste on hyvä määritellä. Loppuvuonna alkavalla seuraavalla kierroksella haasteita haetaan sitten kaikista yrityksistä.

Bazaarin pilottia tehdään yhteistyössä TAMKin Business Case Consulting Training -opintojakson kanssa. Opintojaksoa on toteutettu jo kaksi kertaa aikaisemmin, mutta nyt tehdään ensimmäistä kertaa yhteistyötä Bazaarin ja Tampereen kauppakamarin kanssa.

– Hienoa, jos kursseille saadaan mahdollisimman konkreettisia ja spesifejä, selkeästi rajattuja caseja. Tavoitteena on, että casejen sisällöt ja rakenteet on suunniteltu niin, että yritykset ja opiskelijat saavat tästä yhteistyöstä mahdollisimman paljon uutta näkökulmaa ja oppia, sanoo Business case consulting training -kursseja lehtori Pia Lamminsivun kanssa vetävä TAMKin lehtori Mari Rytisalo.

Ensimmäisiä Bazaar-haasteita odottavat toisen vuoden liiketalouden ja International Business -koulutusohjelmien opiskelijat, joita on jo valmennettu luomaan yritysten kokemiin haasteisiin kokonaisvaltaisia ratkaisuja.

– Ongelmanratkaisutaidot ja oman osaamisen soveltamisen ja hyödyntämisen taidot ovat olleet keskiössä, Rytisalo kertoo.

Bazaarissa toteutetaan myös webinaareja. Ensimmäinen pidetään 9.12. ja se käsittelee myyntiä. Aiheeseen johdattaa myynnin yliopettaja, tohtori Pia Hautamäki. Kaikille avoimessa webinaarissa tarkastellaan myös ensimmäisen Bazaar-kurssin haasteisiin liittyviä tuloksia.

Lisätietoa Bazaarista https://bazaar.tuni.fi/ ja katariina.yrjonkoski@tuni.fi


Teksti ja kuvat Annikaisa Knuutila