Valmentava johtaminen seuraa peliä, ei tulostaulua

Mika Aittamäki, Topliner Ensemble Oy.

Mika Aittamäki, Topliner Ensemble Oy.

Tavoitteiden naulaaminen ja peräpeilistä saavutuksien vilkuileminen eivät ole johtamista. Ne ovat managerointia. Ne ovat stressin elementtien kasaamista työntekijän polulle.

Työpaikoillamme on johtajia, jotka stressin elementtejä kasaamalla tyhmentävät työntekijöitään. Eivät tietenkään tietoisesti, mutta osaamattomuuttaan.

Nykytutkimus antaa paljon eväitä ymmärtää kumulatiivisen stressin vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ja tilannetietoisuuteen. Tilannetietoisuus ja siitä juontuva tilannetaju yksittäisissä tapahtumissa on nykyisessä työelämässä äärettömän tärkeä ominaisuus.

Hektisessä maailmassa harjoitteluun ei jää juurikaan aikaa. Jokainen työtehtävä, Teams-kokous tai tapaaminen ovat totuuden hetkiä, ratkaisevia tilanteita. Tilannetietoinen ihminen osaa aina ottaa huomioon itsestään kumpuavat tuntemukset, muiden ihmisten heijastamat tunteet, kontekstin, jossa juuri nyt ollaan, siihen liittyvän historian, tulevaisuuden mahdollisuudet ja riskit sekä lukuisia muita tilannekohtaisia asioita.

Näissä tilanteissa tulisi jokaisen ihmisen olla terävimmillään niin aisteiltaan kuin aivoiltaan. Aistit ottavat vastaan jatkuvasti valtavia määriä informaatioita. Aivot pystyvät käsittelemään tästä informaatiosta vain murto-osan. Ratkaisevan tärkeää on, että käytettävissä oleva aivokapasiteetti kohdentuu oikein ja että sitä on käytettävissä mahdollisimman paljon. Jotta näin voisi olla, näen ainoaksi vaihtoehdoksi valmentavan johtajuuden.

Puhun tarkoituksellisesti johtajuudesta, koska johtaminen tähtää aina muutokseen. Muutos on asioiden parantumista, eteenpäin menemistä. Valmentava johtajuus seuraa peliä, ei tulostaulua. Se seuraa tekemistä, ei tulosta. Tulos taas seuraa tekemistä. Tavoitteiden naulaaminen ja peräpeilistä saavutuksien vilkuileminen eivät ole johtamista. Ne ovat managerointia. Ne ovat stressin elementtien kasaamista työntekijän polulle.

Valmentava johtaminen purkaa näitä elementtejä yhdessä. Se ei onnistu, jos johtaja ei tunne riittävällä tasolla organisaationsa yksilöitä. Yksilöllä on aina oma polkunsa tavoitteisiin pääsemiseksi ja omat yksilölliset huolensa, jotka hidastavat tai estävät tavoitteiden toteutumista. Yksi pelkää, ettei onnistu, toinen, ettei hänestä pidetä. Kolmas pelkää tuottavansa pettymyksen, neljäs ettei osaa. Vain valmentava johtajuus voi pureutua näihin esteisiin ja parantaa suoritusta. Kuten urheiluvalmentaja näkee fyysisen suorituksen heikot kohdat tai suoranaiset puutteet, näkee henkisen suorituskyvyn valmentaja eli moderni johtaja ihmisten huolet, murheet ja pelot. Nämä ovat henkisen suorituskyvyn heikkoja kohtia, koska pelon ohjatessa päätöksiä ei tehdä parhaita mahdollisia vaan turvallisia ratkaisuja.

Tärkeää on ymmärtää, että vaikka meitä huolettavat erilaiset asiat, kehomme reagoi aina samalla tavalla: se nostaa stressihormonien määrää kehossa. Kumulatiivisella stressillä on merkittäviä vaikutuksia kognitiivisiin kykyihin ja tilannetietoisuuteen. Kun kognitiiviset kyvyt laskevat, leikkautuvat pois tilannetietoisuuden tärkeät objektiiviseen ajatteluun tähtäävät osat ja ihminen alkaa kuunnella vain omien tunteiden tarjoamaa informaatioita ja helpoimpia mahdollisia ratkaisuja. Erilaisuuden ymmärtäminen ja moderni ihmisosaaminen ovat ratkaisu älykkään, osaavan ja henkisesti suorituskykyisen organisaation rakentamiseen.

Mika Aittamäki
suoritusvalmentaja
Topliner Ensemble Oy