Blogi | 01.11.2021 12:47

Mitä YK:n ilmastokokous tarkoittaa yrityksille?

Kyse on vuonna 1992 alkaneen YK:n ilmastokokousten sarjan jo 26. kokous, jossa tarkastellaan, ovatko valtiot saaneet muutoksia aikaan vuonna 2015 tehdyn Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti ja ovatko ne valmiita lupaamaan vielä kireämpiä toimia ilmastonmuutoksen edetessä.

Kireämmät toimet vaikuttavat välttämättömiltä, mikäli koko maapallo halutaan säilyttää tuleville sukupolville hyvänä paikkana asua. Odotukset kokoukselle ovat valtavat. Vuoteen 2030 on enää kahdeksan vuotta aikaa, ja siihen mennessä hiilidioksidipäästöjen esiteollisesta ajasta kasvanut määrä pitäisi puolittaa, jotta tieteen laajasti hyväksytyn käsityksen mukaan ilmaston lämpeneminen saadaan pysäytettyä 1,5-2 asteen välille. Näin vältämme pahimmat ilmastouhat ja luomme mahdollisuuden laadukkaaseen elämään ja yrittämiseen myös jatkossa.

Miten tämä vaikuttaa juuri teidän yritykseenne?

Kansainväliset sopimukset tarjoavat selkänojaa ja suuntaviivoja asioiden edistämiseen globaalisti, mutta kehitys on ollut kieltämättä hidasta. Lapsi voisi kysyä, miksemme ole jo perillä, jos matka on alkanut jo vuonna 1992? Ehkäpä siksi, että valtavan suuri osa konkreettisista toimenpiteistä tapahtuu kuitenkin yritys- ja yksilötasolla.

Juuri yritykset Suomessa voivat toimia asiassa suunnannäyttäjinä, vaikka sopimusten tai lakien tuoma regulaatio ei olisikaan vielä voimassa. Yhden yrityksen toiminnan merkitys voi tuntua pieneltä, mutta muutosten tekeminen vaikuttaa kaikkiin sidosryhmiin, kuten muun muassa henkilökuntaan, asiakkaisiin, toimittajiin ja rahoittajiin.

Omasta mielestäni meidän ei nyt kannata pidätellä hengitystä, vaan käydä toimeen.

Mitä yritykset voivat käytännössä tehdä?

1. Olemassa olevien rakenteiden tarkastelu

Yritysten kannattaa aloittaa kestävyysriskien huomioiminen heti, jos sitä ei ole vielä aloitettu. Yksi kestävyysriski on esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutukset toimitusketjuun: onko materiaalien saatavuus ennallaan tulevaisuudessa tai miten toimitusvaikeudet kohdataan, kun kuivuus tai muut äärisääilmiöt hankaloittavat rahtikuljetuksia?

Muita kestävyysriskejä ovat energiankulutuksen kasvu ja energian hinta sekä hiili-intensiivisten tase-erien käyttömahdollisuudet ja mahdolliset arvonalennukset tulevaisuudessa.

Lienee fiksua myös pohtia, mitä yrityksen tuotteen tai palvelun kysynnälle on tapahtumassa. Täyttääkö tuote tai palvelu kestävän kehityksen tavoitteet, jotta se valikoituisi kuluttajien ja yritysten ostoskoriin kasvavien paineiden alla? Jo lailla säädetty ESG-raportointi* tulee olemaan B2B-asiakkaiden ja erityisesti sijoittajien mielenkiinnon kohteena, mikä tekee vastuullisuuden mittareiden asettamisesta ja seuraamisesta olennaista.

Kiteytettynä: jos yritys tekee jotakin, mitä ei voi tehdä hiilineutraalisti, bisneksen tulevaisuutta on tarkasteltava kriittisesti ja suunnitella vaihtoehtoja sekä reittejä ulos totutuista toimintatavoista.

*Environmental, Social & Govermental reporting

2. Uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistaminen

Uutta liiketoimintaa, tuotetta tai palvelua luotaessa sen sopiminen kestävän kehityksen tavoitteisiin on enemmän kuin suotavaa. Todennäköisesti nämä palvelut saavat nostetta tulevaisuudessa regulaation aiheuttamasta kysynnästä. On myös huomioitava, että ihmiset haluavat tehdä työkseen jotakin, mikä ei ole ristiriidassa nykyisen/silloisen maailmankuvan kanssa.

Maailma on joka tapauksessa muuttumassa, joten miksi emme ottaisi tätä seikkaa huomioon liiketoimintaympäristöä analysoitaessa? Globaali muutos vaikuttaa jokaisen yrityksen toimintaan jollain tavalla. Osalle muutos näyttäytyy aluksi uhkina, mutta se luo myös erinomaisen paljon uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Meidän tulisikin yrityksinä varmistaa, että meillä kaikilla on mahdollisuus menestyä myös kiertotaloutta hyödyntävässä kestävässä ja ei-niin-kaukaisessa tulevaisuudessa. Tehdään muutos rohkeasti yhdessä!

Pirjo Virtanen
Senior Manager, Environmental Sustainability
Greenstep Oy