Mikä pitää johtajaa hereillä öisin?

Teija Silvola.

Teija Silvola.

Säpsähdän hereille. Kello on neljä. Voi ei! Taas yksi yö, jolloin en saa enää unenpäästä kiinni. Ajatukset lähtevät laukalle: miten sen asian kanssa tekisi… teinköhän oikean päätöksen tänään… siihenkin asiaan pitäisi puuttua...

To do -lista kasvaa. Töissä tulipalojen sammuttelu vie ajan, eikä sitä jää riittävästi tärkeille asioille. Turhautuminen, ärtymys, kiukku, riittämättömyyden tunne, pelko, huoli, suru – epämääräinen möykky tuntemuksia painaa rintaa, eikä siitä saa otetta.

Tämä on monen johtajan arkipäivää – tai -yötä.

Johtaja on usein ajatustensa kanssa yksin. Asiat ja tunteet, joita ei riittävällä tavalla ajattele, sano tai tuo esiin päivisin, voivat jäädä pyörimään mieleen ja poukkoilla sieltä esiin öisin. Viime vuosien tiiviiden Teams-päivien putkessa rennolle ideoiden heittelylle ja sparrailulle on jäänyt yhä vähemmän aikaa.

Pari päivää sitten olin kävelylenkillä hyvän ystävän ja kollegan kanssa – hän parin sadan kilometrin päässä ja minä napit korvissa Pyynikin metsässä. Heittelimme ajatuksia, vahvoja mielipiteitä, ajatuksia, pohdintoja ja toiveitakin. Iso osa niistä syntyi siinä hetkessä. Kun toinen aloitti jostain asiasta, toisen oli hyvä jatkaa siitä. Se oli rentoa, luovaa ja vastavuoroista. Lumituiskukaan ei haitannut, ja kun tulin kotiin parin tunnin päästä, olin hyvällä tavalla väsynyt mutta virkistynyt.

Kun kuulee itsensä sanovan ääneen jotain, ymmärtää paremmin mitä ajattelee ja ajatukset selkiytyvät. Rento ja pidäkkeetön ääneen ajattelu ystävän tai kollegan kanssa on mainio keino päästää esiin irrallisia ajatuksenpätkiä ja tunnelmia ja samalla palautua. Eräs henkilö tokaisi osuvasti: ”Kaikkea sitä kuuleekin – ja vielä omasta suustansa.”

Toinen hyvä keino omien ajatusten ja tunteiden selkeyttämiseen on se, että kirjoittaa niitä – ottaa aikaa ajatteluun ja tapahtumien, päätösten ja oman toiminnan eri kulmista tarkasteluun.

Joskus nämä keinot eivät riitä, vaan tarvitaan ammattimaista palloseinää. Kohtaaminen ja keskustelu neutraalin, hyväksyvän, rohkaisevan ja kehittymiseen haastavan ammattilaisen kanssa – joka voi olla coach, työnohjaaja, psykologi tai terapeutti tilanteesta ja voimavaroista riippuen – luo tarvittavan tilan tarkastella tilannettaan ja ajatuksiaan ja saada niihin uusia näkökulmia.

Nimetty ja määritelty haaste tai ongelma on usein jo ainakin yhden askeleen verran ratkaistu tai voitettu. Tunnistettu ja sanoitettu tunne on jo hivenen helpottavampi. Se mikä on riittävästi puhuttu tai ilmaistu päivällä, ei niin usein häiritse unia yöllä.

Omien ja monen muunkin kokemusten mukaan liikunta, happi, kevyempi ruokailu, illan some- ja työajan rajaaminen, alkoholin vähentäminen ja patjan tai sängyn uusiminenkin voi auttaa. Mutta kun nämä on huomioitu, kannattaa unilääkkeeksi kokeilla ääneen ajattelun ja puhumisen voimaa.

Syviä unia, johtaja!


Teija Silvola
johdon coach, bisnespsykologi, muutosammattilainen

ICF Tampere on ICF Finlandin paikallisryhmä, johon tämän blogisarjan kirjoittajat kuuluvat. ICF on maailman suurin ammatticoachien yhteisö. Sen tavoitteena niin maailmalla, Suomessa kuin Pirkanmaallakin on edistää coachingin laatua ja ammattitaitoa.

ICF Tampere on ICF Finlandin paikallisryhmä, johon tämän blogisarjan kirjoittajat kuuluvat. ICF on maailman suurin ammatticoachien yhteisö. Sen tavoitteena niin maailmalla, Suomessa kuin Pirkanmaallakin on edistää coachingin laatua ja ammattitaitoa.