Hallitustyö kriisin jälkeen

Ville Tolvanen, hallitusammattilainen, kasvujohtamisen ja muutoksen arkkitehti.

Kun koronakriisi on ainakin osittain helpottanut, on hyvä hetki pohtia, mitä ”täydellisestä myrskystä” olisi syytä ottaa mukaan hallitustyöhön. Suurin opetus liittynee hallituksen rooliin, kykyyn johtaa huomista, rakentaa skenaarioita ja johtaa datalla.

Keskihintainen perheauto taitaa olla älykkäämpi kuin hallitukset suurimmassa osassa suomalaisista yrityksistä. Autot ennakoivat, tutkivat ympäristöä aktiivisesti ja kertovat paljon matkan sujumisesta reaaliajassa. Miksi hallituksissa sitten katsotaan taaksepäin ja kommentoidaan edellisten kuukausien päätöksiä ja tuloksia? Miksi hallitukset suostuvat pääosin reaktiiviseen tekemiseen perälautaan syntyvän datan perusteella?

Omistajan tehtävä on kääntää hallituksen katse eteenpäin.

Hyvässä yrityksessä omistaja synnyttää mahdollisuudet ja investoinnit, hallitus huomisen ja toimiva johto tekemisen tulokset. Vastakkainasettelu on vanhanaikaista. Jokaisen osapuolen tulisi keskittyä tarkasti oman tehtävänsä toteuttamiseen. Yhteisellä, isolla ME-ajattelulla saavutetaan tuloksia kaikissa markkinaolosuhteissa. Omistaja valitsee hallituksen, vaikuttaa yleensä hallituksen puheenjohtajan pätevyyteen ja siten koko hallituksen osaamiseen. Hyvän omistajan on syytä etsiä hallitukseen modernia osaamista ja ajattelua. Vanhassa vara parempi ei pidä aina paikkaansa varsinkaan huomisen johtamisessa, vaikka kokemuksesta onkin paljon apua.

Strategiassa on syytä olla useampikin skenaario.

Hyvä strategia on suunta, suunnitelma ja kuvaus huomisen tekemisestä. Sanotaan että suuri osa yhtiöistä saa strategian tehtyä, mutta harvempi oikeasti toteuttaa sen. Strategiassa on syytä olla skenaariot hyvään, parempaan ja kurjaankin huomiseen. Eteenpäin valmistautuminen, suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja mittarointi kuuluvat hyvän hallituksen älykkääseen tekemiseen.

Yksi yhteinen data, yhdessä synnytetty tieto.

Jos hallitukseen halutaan aidosti rakentaa älyä, voisi se syntyä yhdistämällä ihmisten osaaminen, reaaliaikainen tieto johtamisesta ja proaktiivinen hallitustyö. Hallituksen agendalla tulisi olla pääosin yhtiön kehittämiseen tähtääviä aiheita, reaaliaikainen kuva liiketoiminnan etenemisestä, vähän valvontaa ja huolenpitoa siinä samalla. Mikäli materiaali katsoo aina taaksepäin, toimitusjohtaja tulee hallituksen kokoukseen kuin rehtorin kansliaan ja aika käytetään eilisestä kertomiseen. Huonosta hallitustyöstä ja tuloksista vastaa aina lopulta omistaja. Siksi omistajankin on syytä pohtia omaa pätevyyttään osana yrityksen toimintaa.

Vastuullisuus, yrityskulttuuri ja ihmisnäkemys ovat omistajan valintoja.

Omistaja lopulta valitsee, kuinka vastuullinen, ihmislähtöinen ja kehittynyt yrityskulttuuri yhtiössä vallitsee. Huomenna asiakkaat ja kuluttajat saattavat olla hyvinkin kiinnostuneita, kuka, miksi ja miten yritystä omistetaan. Vastuullisuus on trendinä ohittamaton. Se on todistettavasti jo nyt yrityksen arvoa kasvattavaa osaamista. Vastuullinen kasvu on taitolaji, joka tuottaa hyvää kaikilla yrityksen eri tasoilla. Siksi omistajan on yhdessä hallituksen ja toimivan johdon kanssa linjattava yrityksen eteneminen ympäristöasioissa, sosiaalisessa vastuussa ja hyvässä hallintotavassa eli ESG-vastuissa.

Hyvä yritys on osaavasti omistettu, hyvin hallittu ja taitavasti johdettu. Yrityksen syy olla olemassa, visio, valittu strategia ja suunnitelmat kutovat yhdessä yhteen verkoston, joka on arvokas kaikille sidosryhmille. Työtä on aina enemmän kuin aikaa ja tekijöitä, mutta pelikirjan sääntöihin tulee kuulua tarkka oman tehtävän täyttäminen. Liiketoiminta on joukkuelaji, jossa jokaisen osapuolen tulisi kriisin jälkeen olla valmis ottamaan vastaan seuraavat, entistä vaativammat ongelmat.


Ville Tolvanen
hallitusammattilainen, digitalisti

Ville Tolvanen on yksi 1.12. järjestettävän HHJ-alumniseminaarin huippupuhujista. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan täältä.