Blogi | 21.04.2023 06:05

Aivoterveys ja kognitiivinen ergonomia

Aivoterveyttä heikentäviä tekijöitä työikäisillä on kiireinen elämänrytmi (stressi, työ, perhe), työn ja palautumisen suhde (pitkät työputket, lyhyet vapaa-ajat), taloudellinen tilanne, työttömyys tai geneettiset tekijät (esimerkiksi apolipoproteiini E).

Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa työn, työvälineiden, työympäristöjen ja työtapojen yhteensovittamista ja vuorovaikutusta ihmisen tiedonkäsittelykykyjen ja -rajoitusten kanssa. Kun pystymme toteuttamaan kattavaa kognitiivista ergonomiaa, annamme aivoillemme myös tilaisuuden toimia perusteellisesti rauhassa, suorittaa tehtäväänsä tiedon ja tunteiden tulkkina sekä hallita aivokarusellin vauhtia.

Miten olemmekin tehneet työnteosta tällaista aivojuoksua? Juoksemme ilman hyvää fyysistä vaikutusta tuloksena huono aivoterveys. Työnkuvien muutokset, erilaisten töiden erilaiset kognitiiviset profiilit ovat muuttuneet ja ohittavat meidät välillä kävellen, joskus hölkällä mutta usein myös takaa hiipivällä juoksulla, jolloin vaarana voi olla uupumus.

Astuessani työpisteelleni Varalan Urheiluopistossa, eteeni skaalautuu monia vaikuttimia: tiedon käsittelyä, laitteiden hallintaa sekä aivojen välitön prosessointi siitä, mitkä mahdollisuudet tai rajoitukset sillä on suhteessa työn ja työympäristön vaatimuksiin. Kognitiivinen ergonomia tarttuu meihin heti työpaikan oven auettua kuin vilttinä harteilla tunnustellen, miten olemme vuorovaikutuksessa eri toimintajärjestelmien kanssa tiedonkäsittelyn näkökulmasta.

Hyvä kognitiivinen ergonomia ei ole lyhyt lista asioita, vaan pitkä lista monia vaikuttimia, joita minäkin työssäni liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntijana kohtaan. Näiden tiedostaminen ja hallinta auttaa parantamaan työni tekemistä, fiilistäni työpaikalla, sujuvuutta sekä rauhaa mieleni sopukoissa, aivoituksissa.

Muistin apuvälineet ja työtilojen hälystä immersiivisyyteen, uppoutumiseen. Itse kirjoitan asioita kivalla kynällä sopivan pieneen vihkoon – kirjoitustaito on keksitty muistin tueksi. Aivomme eivät säilytä arkistoissaan kaikkea eteen tulevaa, eikä kaiken säilöminen olisi meille edes terveellistä. Unohtamisen sietämätön keveys on meille luontaista ja tarpeen. Jos muistaisimme kaiken mitä näemme tai kuulemme, aivomme olisivat ylikuormittuneita.

Immersiivisyys tekee kehossa omin sanoin kuvattuna tilan, jossa sisäinen liikenne hidastuu ja verenkierto rauhoittuu kuuntelemaan, kun mitään ei kuulu, kun saamme rauhan sukeltaa. Työpaikkojen hiljaiset huoneet tai puhelinkopit tukevat immersiota ja ovat lisäksi keino mielen psyykeen rauhoittumiselle sekä aivokarusellin hallintaan.

Työympäristön häiriötekijöiden vähentäminen, hallinta. Järjestä työ sellaiseksi, että asioita voidaan hoitaa enemmän omaan tahtiin ja tehtävä kerrallaan. Tarkkaavaisuus ja havaitseminen on päällä välittömästi, kun saavun työpisteelleni. Aivojen työmuisti/säilömuisti, kutsutaan näitä tässä yhteisnimellä Arkistonhoitaja koettaa napata päivän aikana tietoa ”ovelta” sisään. Hyvässä tilanteessa Arkistonhoitaja pystyy työstämään saapunutta tietoa rauhassa ja saa vietyä uutta tietoa arkistoon, asia jää siis muistiimme. Kiireisessä, hektisessä työmoodissa säilömuisti on vain joutunut lätkäisemään asian muistiin, jolloin sen palauttaminen vaatiikin enemmän töitä – ”Joo muistan hämärästi asian” -tyylinen muistijälki nousee puheissa esiin. Siispä: suuntaa tarkkaavaisuutesi ja pysähdy siinä tilanteessa, kun haluat oppia ja muistaa. Tällöin annat aivojen Arkistonhoitajalle parhaat olosuhteet säilöä asioita muistiin. Koeta antaa Arkistonhoitajalle rauhallinen aika prosessoida ja säilöä tietoa sisään muistikirjastoomme.

Luo avoimuuden kulttuuria ja ylläpidä positiivista ilmapiiriä. Puhu yhdellä suulla ja kuuntele kahdella korvalla ystävällisesti ja suoraan. Epäselvät asiat jäävät ajamaan käsijarrulla ympyrää vieden mieltä solmuun ja aiheuttavat kognitiivista kuormitusta, jonka saattaa tuntea jopa fyysisesti jossain kohtaa kehoa. Kognitiivista kuormitusta meissä ohjaa persoonallisuus (tarpeet, tunteet, motiivit, suhtautuminen vastoinkäymisiin ja stressiin eli epämiellyttäviin asioihin) sekä ikä, uniongelmat, mieliala ja terveydentila, alkoholin käyttö ja ravitsemus sekä liikunta. Avoimuuden kulttuuriin kuuluu asioista puhuminen erityisesti silloin, kun työtaakka on liian suuri. Tällöin voidaan tarvittaessa delegoida työtehtäviä tai vähentää niitä. Positiivisen asenteen opettaminen ja asioihin suhtautumista voi kaiken tueksi opettaa itselleen. Suhtautuminen on aina valinta, joten oman itsensä tutkailu ja johtaminen rauhallisempaan reagointiin hyvän kautta kuljettaa kohden keveämpää kognitiivista ergonomiaa.

Anna aikaa ammattitaidon ylläpitämiselle ja uuden oppimiselle. Jokainen uusi opittu asia merkitsee ja jokainen meistä on tervetullut oppimaan uutta. Uuden opiskelu ja oppiminen muovaa aivojamme synnyttäen uusia soluja ja yhteyksiä solujen välillä, iästä riippumatta. Kun asioiden tekeminen sujuu vaivatta ja työn virta vie mukavalla vauhdilla, voisi uuden oppimiselle olla otollinen hetki. Oppiminen työpaikalla toisilta olisi myös hyvin varteenotettava keino lisätä tietoa. ”Ai sinä teet tuon asian noin!” Seuraa työkaveria -päivä voisi olla hauska, avartava, opettavainen ja myös avointa kulttuuria tukeva keino.

Tupu Nordström
liikunnan ja hyvinvoinnin asiantuntija
Varalan Urheiluopisto