Etelän suunta näyttää kasvun tien 

Pirkanmaan uusi vaihemaakuntakaava suuntaa katseen tulevaisuuteen kohti kasvua, joka rakentuu energian, saavutettavuuden ja kestävän maankäytön varaan. Kaava linjaa maakunnan kehitystä seuraaviksi vuosikymmeniksi ja varmistaa, että elinkeinoelämän ja vihreän siirtymän tarpeet kulkevat käsi kädessä. 

Pirkanmaan liiton suunnittelujohtaja Ruut-Maaria Rissanen korostaa, että tavoitteena on vahvistaa maakunnan vetovoimaa ja yritysten kasvumahdollisuuksia.

– Etelään suuntautuva kasvu näkyy monin tavoin. Jo voimassa olevassa kaavassa on varauksia, joissa on kasvunvaraa, mutta osa niistä ei ole vielä toteutunut, koska väyläverkkoa ei ole rakennettu loppuun. Nyt pyrimme siihen, että infra ja kehitys etenevät rinnakkain, Rissanen kertoo.

Hänen mukaansa kaavoituksella luodaan pitkän aikavälin vakautta, jota yritykset ja kunnat tarvitsevat.

– Kasvu tarvitsee suuntansa ja teemme parhaamme, että se on Pirkanmaa, hän tiivistää.

Eteläinen kasvusuunta vetää yrityksiä ja investointeja

Pirkanmaan eteläiset kunnat, Lempäälä, Pirkkala, Akaa ja Valkeakoski, ovat nousseet maakunnan kasvun kannalta avainasemaan.

Business Tampereen liiketoiminnan kehitysjohtaja Marita Jaatinen muistuttaa, että eteläinen suunta tarjoaa yrityksille poikkeukselliset edellytykset sijoittumiselle.

– Tampereen seutu on isojen valtateiden ja rautateiden solmukohdassa. Yritykset hakevat sijainteja, joissa saavutettavuus, työvoima ja infrastruktuuri kohtaavat, ja juuri sitä eteläinen kasvusuunta tarjoaa, hän sanoo.

Jaatinen nostaa esiin myös energiaverkkojen ja tonttivarannon merkityksen.

– Pirkanmaan vahvuus on ollut hyvä saavutettavuus suhteessa Suomen kasvukeskuksiin, mutta nyt rinnalle nousevat myös energiaverkot ja niiden vahvistaminen. Sähköistyminen ja data- ja vetytalous sekä akkuteollisuus ja liikenteen sähköistyminen vaativat uutta kapasiteettia. Sen varmistaminen on ratkaisevaa, jotta saamme investointeja alueelle, hän painottaa.

Business Tampere on mukana kehittämässä tulevaisuuden energia- ja yritysalueita yhdessä omistajakuntien kanssa, jotka on myös tunnistettu seudun rakennussuunnitelmassa suurteollisuuden potentiaalisiksi sijoittumisalueiksi. Pirkanmaan logistiikkavyöhykkeiden kehittäminen osana tätä on Jaatisen mukaan erittäin tärkeää. 

– Meillä on useita kohteita, joissa voidaan yhdistää teollisuus, vihreä energia ja logistiikka. On tärkeää, että maakuntakaava tukee näiden kehittymistä konkreettisesti, Jaatinen toteaa.

Kasvua tukee toimiva liikenne ja energiainfra

Rissasen mukaan liikenne ja maankäyttö kulkevat tiiviisti käsi kädessä.

– Kun kehitetään valtatietä 3, rataverkkoa ja lentoasemayhteyksiä, tuetaan samalla yritystoiminnan edellytyksiä koko maakunnassa, hän sanoo.

Jaatinen täydentää, että infrastruktuuri on yrityksille konkreettinen sijoittumiskriteeri.

– Yritykset tarvitsevat sujuvat yhteydet ja luotettavat energiaverkot. Jos nämä puuttuvat, sijoittumista ei tapahdu, hän kiteyttää.

Elinkeinoelämä odottaa konkretiaa

Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund pitää maakuntakaavaa tärkeänä välineenä, joka antaa elinkeinoelämälle selkeät kasvun raamit.

– Pirkanmaan yritysalueet ovat täyttyneet hyvin, mutta samalla syntyy uudenlaisia investointitarpeita. On tärkeää, että kaava tarjoaa valmiit sijaintipaikat tulevaisuuden hankkeille, Sjölund toteaa.

Hänen mukaansa Pirkanmaan on oltava aktiivinen, jotta se ei jää jälkeen vihreän siirtymän investoinneista.

– Länsirannikko ja pohjoinen ovat nyt vetäneet sijoituksia, minkä vuoksi meidän on mietittävä sijaintipaikkoja uudella tavalla. Eteläinen kasvusuunta tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden, hän sanoo.

Sjölundin mukaan valtatie 3 on Pirkanmaan talouden kannalta kriittinen väylä.

– Se on kuin Suomen valtasuoni, jonka kautta kulkee valtava määrä liikennettä. Tie yhdistää monesta suunnasta tulevat virrat ja on elintärkeä teknologiateollisuuden vientiketjuille, hän kuvaa.

Hän korostaa, että saavutettavuus ja infrastruktuuri ovat kilpailukyvyn pe­rusta.

– Yritykset katsovat, miten sijainti palvelee sekä liikenne- että energiaverkkojen osalta. Monille ei enää riitä töpseli seinään -ratkaisu, vaan tarvitaan vahva ja varma infrastruktuuri, Sjölund painottaa.

Kaava tarvitsee myös tekoja

Vaikka Pirkanmaalla on vahva pohja, Sjölund muistuttaa, että suunnitelmat on vietävä käytäntöön.

– Kaava on hyvä ja kunnianhimoinen, mutta pelkkä kartta ei riitä. Hankkeet on vietävä toteutukseen: kaavan tulee elää ajassa ja luoda kasvudynamiikka, hän sanoo.

Sjölund uskoo, että Pirkanmaa voi kymmenen vuoden päästä olla edelleen yksi Suomen kilpailukykyisimmistä maakunnista.– Jos kaavan tavoitteet toteutuvat, yritysalueet laajenevat ja väylähankkeet etenevät, meillä on edessämme erinomainen kehityspolku. Fundamentit, kuten raiteet, tiestö, lentokenttä ja osaajat ovat kunnossa. Nyt tarvitaan vain roh­keutta ottaa niistä täysi hyöty irti, hän tiivistää.

Teksti Jenna Auranaho