Kamppailen alisuoriutuminen- termin kanssa. Haluan puhua johtamisesta. Perusteluna tähän, että pääni sisällä alisuoriutuminen sanassa on laiskuuden ja asennevamman konnotaatio. Syy sille, että joku ei pääse tavoitteisiin on paljon monitahoisempi – syy voi olla laiskuuden vastakohta. Ennen kuin päästään toteamispisteestä eteenpäin, kannattaa tutkia juurisyy.
Positiivisen säästely
Saatamme olettaa, että hyvin suoriutuva henkilö tietää onnistuvansa, eikä tarvitse vahvistavaa positiivista palautetta. Vaikuttava palaute on enemmän kuin kehu; se tekee näkyväksi, miten toisen toiminta vaikuttaa positiivisesti kokonaisuuteen. Jos tällaista palautetta ei anneta, voi syntyä kokemus merkityksettömyydestä ja se on myrkkyä jopa vahvalle sisäiselle motivaatiolle. Pahimmillaan se johtaa alisuoriutumiseen ja potentiaalin hukkaamiseen.
Tietämisen harha
Yllättävän usein olen urani aikana kuullut lauseen ”Onhan niistä tavoitteista puhuttu, ei voi olla niin että tavoite on epäselvä.” Toistamisen sijaan yksi taianomainen lause voi saada aikaan ennen kokemattomia oivalluksia niin kysyjässä kuin vastaajassakin: ”Kerro omin sanoin, miten sinä ymmärrät…”. Tavoitteiden toistaminen on ajanhukkaa; pitää kysyä, kuunnella ja ihmetellä yhdessä.
Ajankäytön vinouma
”Ei ole aikaa valmentaa”, sanotaan, mutta silti löytyy aikaa ajatella ja tehdä toisten puolesta, puuttua jo delegoituihin asioihin ja pitää ohjat käsissä silloinkin, kun ei tarvitsisi. Hyvä valmentava keskustelu voi ratkaista ongelman niin, ettei siihen tarvitse palata uudelleen. Lisäksi kun tiimiläinen saa edetä tavoitetta kohti omalla tavallaan, lopputulos voi olla parempi kuin valmiiksi annetulla ratkaisulla
Pupuilu eli rohkeuden puute
Arvostava, mutta napakka palautteenanto koetaan vaikeaksi. Oletetaan, että toinen huomaa itse, ainakin ajan kanssa. Arastellaan puuttua, koska se tuntuu itsestä epämukavalta. Jos et ole vaatinut arvostavasti, et voi myöskään puuttua arvostavasti. Ja ilman vaatimista ei synny luottamusta. Reaktiivinen palautteenanto johtaa siihen, että ollaan koko ajan myöhässä.
Arvostava vaatiminen on johdonmukaisen johtamisen ydin. Se tarkoittaa tavoitteiden selkeyttämistä, tukea, palautetta ja sitoutumista yhdessä sovittuun.
Merkityksettömyys
Jos tekeminen ei tunnu järkevältä, ihminen irrottautuu siitä henkisesti. Tavoitteet jäävät etäisiksi, eikä oma rooli tunnu tärkeältä osalta kokonaisuutta. Tämä ei ole välinpitämättömyyttä, vaan usein seurausta siitä, että kukaan ei ole auttanut yhdistämään omaa työtä yhteiseen suuntaan ja isompaan kokonaisuuteen.
Laiskuus ei mahdu kuuden kärkeen, mutta yhteydettömyys mahtuu
Laiskuus on joskus läsnä, mutta harvoin ongelman ydin. Usein taustalla on epäselvyys, merkityksettömyys, luottamuksen, tuen tai rohkeuden puute. Yhteyttä rakennetaan tutustumalla puolin ja toisin, opiskelemalla toisen tapaan oppia ja motivoitua, kysymällä uteliaan arvostavasti sen sijaan, että mennään oletuksilla.
Kirjoitukseni aktivaattorina toimi Tampereen Kauppakamarin Johtajaverkoston aamu, alustajina Satakunnan lennoston komentaja Markus Leivo ja teknologiayhtiö Sofigaten teknologiajohtaja Lassi Kurkijärvi. Kuulimme kaksi erinomaista esitystä, jotka molemmat käsittelivät johtamista. Puolustusvoimissa perusoloissa simuloidaan äärimmäistä erikoisolosuhdetta eli sotatilaa. Tämä edellyttää tinkimätöntä keskittymistä johtamisen perusasioihin, tavoitteiden selkeyteen, poikkeamiin puuttumiseen välittömästi, vahvaan arvopohjaan ja jatkuvaan harjoittelemiseen. Tekoäly tuo johtamiseen puolestaan ratkaisumahdollisuuksien ja tiedonhankinnan rajattomuutta. Yrityksissä eletään teknologian kehitysvauhdin takia aikaa, jossa tehdään kokonaisen liiketoimintamallin muutoksia. Tämä jos jokin vahvistaa johtamisen perusasioiden merkityksellisyyttä.
Virpi Ojakangas
Ojakangas Coaching Oy