Hallituspaikka on hallitustekijöille, omistajille ja yritysten ylimmälle johdolle suunnattu tilaisuus, kohderyhmänsä vuoden päätapahtuma. Tilaisuutta on kehitetty monin tavoin edellisvuoden kokemusten perusteella. Kuva Tampereen Messut Oy.
Minkälainen hallitus on yrityksessä, joka selviytyy voittajana kriisien ja markkinamurrosten pyörteistä, luo nahkansa ja jatkaa eteenpäin uudella tiellä? Mikä on hallituksen rooli, kun kehitetään yrityksen iskunkestävyyttä?
Marraskuussa järjestettävän Hallituspaikka-tapahtuman teemana on tällä kertaa aktiivinen hallitus muutoksen luotsina. Tapahtumassa painottuvat tosielämän kuvaukset, joissa tulevaisuuden menestys edellyttää yritykseltä rohkeita muutoksia.
– Halusimme läpi tapahtuman kulkevan vahvan, punaisen langan. Kriisit, olivatpa ne tulleet yllättäen tai ennusmerkkien jälkeen, ovat nykyaikana tuttuja kaikille hallituksille. Kriisi on yleensä myös osoitus muutoksen tarpeesta, mutta monelle yritykselle muutos on vaikeaa. Siksi tarvitaan kannustusta ja rohkaisua, taustoittaa Hallituspaikka-tapahtuman ohjausryhmän puheenjohtaja Sami Somero.
Tapahtuma tuo lavalle kovan puhujanelikon: Kaisa Hietalan, Inka Meron, Aku Vikströmin ja Kari Sorjosen. Someron mukaan laadukkaat puhujat ovat keskeistä Hallituspaikka-tapahtuman profiilille, jota on tarkennettu ensimmäisen tapahtuman palautteen perusteella.
– Saimme viime vuoden tapahtumasta paljon hyvää palautetta. Kävijät kokivat, että osallistuminen kannatti. Heitä tuli ympäri Suomea, ja moni sanoi palaavansa seuraavalla kerralla isommalla joukolla. Mahdollisuutta kohtaamisiin ja keskusteluihin kiitettiin, ja yhteistyötä koskevia keskusteluja on kuuleman mukaan jatkettu jälkikäteen.
– Tapahtuma vakuutti ja vakiinnutti asemansa ensi kerrasta lähtien. Tästä kertoo sekin, että monet hallitustyötä tekevät tai siihen läheisesti kytkeytyvät toimijat pitävät sen puitteissa omia tapahtumiaan.
Kohtaamiset ja keskustelut ovat tapahtuman ydintä, joten niille raivataan entistä enemmän tilaa väljentämällä ohjelmaa. Esitysten interaktiivisuutta lisätään.
– Hallitustekijöiden kahdenvälisiä tapaamisia tuetaan tälläkin kertaa Brella-alustalla, ja haluamme edistää monin tavoin spontaaneja, tasaveroisia kohtaamisia. Kyse on ennen kaikkea mahdollisuuksien luomisesta ihmiseltä ihmiselle.
Tunnetut puhujat lisäävät tapahtuman vetovoimaa. Suomen kansainvälisin hallitusammattilainen, öljyjätti Exxonin ja kaivosyhtiö Rio Tinton hallituksissa istuva Kaisa Hietala on keskittynyt urallaan vastuullisuuden ja liiketoiminnan yhdistämiseen. Hän on puhunut julkisuudessa luonnonvara-alan joutumisesta kolmoishaasteen eteen ja tarkoittaa tällä, että kysyntä luonnonvaroja käyttävien yritysten tuotteille ja palveluille kasvaa, mutta samalla niihin kohdistuu entistä kovempaa kritiikkiä. Lisäksi Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaa on herättänyt Euroopassa tarpeen omavaraisuuteen.
Suomen suurimman ravintolayhtiön, NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström on pitänyt konsernin pinnalla kriisistä toiseen. Koronavuosien jälkeen yhtiö tekee jälleen tulosta ja luovii ravintolamaailman muutoksessa. Inka Merolla on vaiherikas ura yrittäjänä, startup-sijoittajana ja hallitusammattilaisena tunnetuissa pörssiyrityksissä, kuten YIT:ssä, Betolarissa ja Nokian Renkaissa.
Hallituspaikka 2023 avaa hallitustyötä muutoksen luotsina näkökulminaan vastuullisuus, muutoksen tunnistaminen ja mahdollisuus nousta kriisistä kukoistukseen. Tapahtuman yhtenä huippupuhujana kuullaan Kaisa Hietalaa. Kuva Päivi Eskelinen.
Hyvä hallitustyö tukee omistajanvaihdoksen onnistumista
Menestyvän yrityksen taustalla työskentelee usein ammattimainen, osaava hallitus. Aikaansa seuraava johto ja omistajat tuntevat ja hallitsevat liiketoimintansa, mutta moni pk-yritys hankkii vahvistusta hallitukseensa myös ulkopuolelta.
Kauppakamarien tänä syksynä valmistuneesta pk-hallitusbarometrista käy ilmi, että kahdella viidestä vastaajayrityksestä oli vähintään yksi yrityksen ulkopuolinen hallituksen jäsen. Joka viides yritys harkitsee hallituksensa täydentämistä ulkopuolisella jäsenellä.
Yrityksen koko vaikuttaa merkittävästi siihen, onko yrityksellä hallituksessaan ulkopuolisia jäseniä. Enemmistöllä pienimmistä, 1–9 työntekijän yrityksistä heitä ei ole. Sen sijaan 250 työntekijän yrityksistä peräti 84 prosentilla on vähintään yksi yrityksen ulkopuolinen hallituksen jäsen.
Ulkopuolisiin hallitusosaajiin ollaan yleisesti hyvin tyytyväisiä. Barometrin mukaan heiltä hankitaan varsinkin liiketoiminnan ja strategian asiantuntijuutta sekä uusia ajatuksia. Ulkopuoliset asiantuntijat koetaan hyödyllisiksi myös erityistilanteissa, joita mahtuu jokaisen yrityksen elinkaareen. Niitä ovat varsinkin sukupolven- ja omistajanvaihdokset.
Valtakunnallinen Omistajanvaihdosfoorumi tilasi viime vuonna Tilastokeskukselta uusimmat luvut omistajanvaihdoksista. Niiden mukaan vuonna 2020 suomalaisissa yrityksissä tehtiin yhteensä lähes 4000 omistajanvaihdosta. Ne painottuivat nuoriin, alle kymmenvuotiaisiin yrityksiin, ja eniten niitä tehtiin kaupan alalla.
– Yritysosto on hyvä keino kasvattaa ja laajentaa yritystä. Sen avulla voidaan nopeasti hankkia uutta osaamista tai ottaa haltuun uusi markkina, sanoo Omistajanvaihdosfoorumin operatiivisen toiminnan päällikkö Anneli Komi.
Hyvän hallitustyön merkitys omistajanvaihdoksen onnistumiselle on yksi foorumin keskeisistä teemoista tänä syksynä. Foorumi on mukana Hallituspaikka 2023 -tapahtumassa 1. marraskuuta jakamassa tietoa omistajanvaihdoksista ja yrityskaupoista. Tapahtumassa kuullaan omistajanvaihdoksen läpikäyneiden yritysten kokemuksia.
Omistajanvaihdosfoorumin tavoitteena on vauhdittaa ja helpottaa yrityskauppoja ja sukupolvenvaihdoksia. Foorumin tukena on 23 organisaation yhteistyöverkosto. Tampereen kauppakamari on yksi verkoston jäsenistä.
Omistajanvaihdosviikkoa vietetään tänä vuonna 30.10.–3.11.
Teksti Päivi Eskelinen