Jakautuminen on monessa tilanteessa tehokas ja veroneutraali tapa jakaa osakeyhtiön liiketoimintaa, varoja ja velkoja kahteen tai useampaan juridiseen yhtiöön.
Jakautumista voidaan hyödyntää muun muassa liiketoimintojen tai varallisuuserien siirtämisessä uuteen tai jo olemassa olevaan toiseen yhtiöön, osana yrityksen riskienhallintaa, liiketoimintayhtiön taseen keventämisessä avainhenkilöiden sitouttamiseksi, yrityskaupan valmistelevana toimena tai sukupolvenvaihdosta helpottavana keinona.
Mikä on jakautuminen?
Jakautuminen tarkoittaa yritysjärjestelyä, jossa osakeyhtiö (jakautuva yhtiö) siirtää varojaan, velkojaan ja vastuitaan yhdelle tai useammalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö).
Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat saavat omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa vastaanottavan yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita tai yhtiön itsensä hallussa olevia osakkeita vastikkeena siitä, että siirtävät omistamansa yhtiön varallisuuseriä toisen yhtiön omistukseen. Jakautuvan yhtiön osakkeenomistajat tulevat siten osakkaiksi sekä jakautuvaan yhtiöön että vastaanottavaan yhtiöön. Vastikkeena voidaan antaa myös rahaa, mutta käytännössä hyvin rajoitetusti. Vastaanottava yhtiö voi olla joko olemassa oleva yhtiö tai jakautumisen yhteydessä perustettava uusi yhtiö.
Jakautuminen voidaan toteuttaa kokonaisjakautumisena tai osittaisjakautumisena.
Kokonaisjakautumisesta on kyse, kun jakautuva yhtiö siirtää kaikki varansa, velkansa ja vastuunsa kahdelle tai useammalle vastaanottavalle yhtiölle ja purkautuu jakautumisen täytäntöönpanon yhteydessä.
Osittaisjakautumisessa jakautuva yhtiö jatkaa toimintaansa ja siirtää vain osan varoistaan, veloistaan ja/tai vastuistaan vastaanottavalle yhtiölle. Jos jakautuvan yhtiön olemassaolo ja Y-tunnus halutaan säilyttää, tämä on mahdollista vain osittaisjakautumisessa.
Kun jakautuminen toteutetaan osakeyhtiölain ja verosäännösten mukaisesti, jakautuminen on veroneutraali toimenpide sekä järjestelyyn osallisille yhtiöille että niiden osakkeenomistajille. Tällöin jakautuminen ei aiheuta osakkaalle luovutusvoittoverotusta, ja jakautumisessa vastikkeena saatavien osakkeiden omistusaika lasketaan alun perin omistetun jakautuvan yhtiön osakkeiden hankinta-ajasta. Jakautuminen ei myöskään aiheuta jakautuvassa eikä vastaanottavassa yhtiössä tuloverotusta. Jakautumisessa siirtyvistä varoista ei tarvitse suorittaa varainsiirtoveroa, eikä jakautumisesta aiheudu välittömiä arvonlisäseuraamuksia.
Milloin harkita jakautumista?
Jakautuminen soveltuu veroneutraaliutensa vuoksi hyvin tilanteisiin, joissa yhtiön varallisuuserät halutaan erotella erillisiin juridisiin yhtiöihin.
Tällaisia tilanteita voi olla esimerkiksi yhtiön tai konsernin kiinteistöomistusten keskittäminen omaan yhtiöönsä tai arvopaperien ja muiden sijoitusten erottaminen yhtiön operatiivisesta toiminnasta. Jakautumista voidaan hyödyntää myös tilanteessa, jossa yhtiön harjoittamat eri liiketoiminnat halutaan eriyttää toisistaan.
Jakautumista voidaan käyttää apukeinona yhtiön omistajanvaihdosta suunnitellessa. Jakautumisella yhtiön tasetta voidaan keventää siten, että yhtiön arvoa ja näin ollen myös yhtiön kauppahintaa tai lahjan arvoa voidaan alentaa ennen uudelle ostajalle myymistä tai sukupolvenvaihdoksen toteuttamista.
Esimerkiksi yrityskauppatilanteessa jakautumisen avulla myytävä yhtiö voidaan saattaa taserakenteeltaan ja toiminnoiltaan ostajaa huokuttelevammaksi kokonaisuudeksi, millä voi olla myönteinen vaikutus jopa myytävästä kokonaisuudesta saatavaan kauppahintaan.
Taseen keventäminen tai muuttaminen toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisemmaksi jakautumisen avulla helpottaa myös esimerkiksi sitoutettaessa henkilöstöä yhtiön osakkaiksi tai haettaessa potentiaalisia uusia sijoittajia yhtiöön.
Jakautuminen soveltuu myös tilanteisiin, joissa osakkaat haluavat pilkkoa yhtiön osiin ja jatkaa toimintaa erillään. Vaikka jakautumisen avulla ei voida muuttaa osakkaiden keskinäisiä omistussuhteita, jakautumisen jälkeen voidaan toteuttaa muita järjestelyjä, esimerkiksi osakkeiden vaihtaminen, jossa kunkin uuden yhtiön osakkeet kootaan vain yhdelle tai useammalle kyseistä toimintaa jatkavalle osakkaalle.
Jakautumista voidaan hyödyntää lisäksi yhtiön riskinhallintakeinona. Jakautumisen avulla riskipitoisempi liiketoiminta voidaan eriyttää yhtiön muusta toiminnasta tai yhtiöön kertyneet voittovarat ja mahdollinen sijoitusvarallisuus voidaan erottaa harjoitetusta liiketoiminnasta.
Jakautumisessa huomioitavaa
Jakautuminen on lähtökohtaisesti yleisseuraanto eli jakautuvan yhtiön varat, velat ja muut velvoitteet – myös tuntemattomat – siirtyvät sellaisenaan vastaanottavalle yhdelle tai useammalle yhtiölle. Jakautuvan yhtiön sopimukset, sitoumukset ja velvoitteet olisi kuitenkin suositeltavaa käydä läpi ennen jakautumismenettelyn aloittamista ja varmistaa, millaisia ehtoja jakautumiseen liittyen esimerkiksi sopimukset sisältävät ja minkälaisia etukäteisvalmisteluja sopimusten suhteen tulee mahdollisesti tehdä.
Sekä jakautumisessa että liiketoimintasiirrossa yhtiön asiakkaita ja yhteistyökumppaneita sekä rahoittajia on suositeltavaa tiedottaa tulevasta järjestelystä etukäteen. Lisäksi kannattaa varmistaa etukäteen rahoittajien hyväksyntä järjestelylle ja suunnitellulle varojen ja velkojen jaolle sekä selvittää järjestelyn vaikutukset mahdollisiin lainojen vakuuksiin. Jakautumisen yhteydessä osakeyhtiölaki edellyttää, että jakautuvan yhtiön yrityskiinnitykset on järjesteltävä ennen jakautumisen täytäntöönpanon rekisteröintiä.
Työsopimuslain perusteella jakautumisessa siirtyvien työntekijöiden työsopimukset siirtyvät entisin ehdoin vastaanottavalle yhtiölle tai yhtiöille. Jakautumisessa on tämän lisäksi huomioitava tarvittaessa työntekijöiden tiedottaminen järjestelystä yhteistoimintalain (yt-laki) mukaisesti. Yt-lakia on sovellettava, jos yhtiössä työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.
Jakautumisen verotuskäsittelystä on runsaasti erilaista oikeuskäytäntöä, ja erityisesti osittaisjakautumiseen liittyy useissa tilanteissa tulkinnallisia kysymyksiä. Muun muassa näistä syistä jakautumisen verovaikutukset on syytä varmistaa sekä huolellisella suunnittelulla että tarvittaessa Verohallinnolta haettavalla ennakkoratkaisulla.
Iiris Lappalainen
Manager, Legal
Aino Rantanen
Senior Manager, Tax
PwC