Tohtoriopiskelija Jari Ovaskainen.
Kuinka moni luonnehtisi oman yrityksensä hallitusta tai sitä hallitusta, jonka toiminnassa on mukana, ketteräksi?
Voiko hallitus olla ketterä tai pitääkö sen olla ketterä? Ketteryys mielletään usein operatiivisen toiminnan ominaisuudeksi, mutta samalla tavoin myös yrityksen hallitus voi olla tarvittaessa ketterä. Yhteiskunta, markkinat ja talous muuttuvat yhä nopeammalla syklillä ja muuttuvassa maailmassa menestyksekkäästi toimiminen edellyttää ketteryyttä – toiminnan kaikilla tasoilla.
Varsinkin kasvuyrityksissä hallituksen perinteinen valvova rooli on usein itsestäänselvyys ja itsessään vahva pohja hallitustyölle. Valtaosa ajasta käytetään tulevaisuutta rakentavaan toimintaan, jossa haetaan yrityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää lisäarvoa.
Yritykseen ja sen elinkaaren vaiheeseen liittyen hallituksen tuottama lisäarvo voi syntyä esimerkiksi kasvua, myyntiä, markkinointia tai kansainvälistymistä koskevan osaamisen tuomisesta hallitukseen. Hallitukseen haetaan jäseniä, joilla on omakohtaista kokemusta ja substanssiosaamista yrityksen seuraavasta askeleesta ja siihen liittyvistä tarpeista ja riskeistä. Hallituksen ketteryys rakentuu siitä, kuinka hallitusjäsenten kokemus ja osaaminen saadaan täysipainoisesti yritystä hyödyttävään käyttöön.
Lisäarvohallituksen toiminta perustuu vuorovaikutukseen, jonka tavoitteena on yksittäisten jäsenien substanssiosaamisen kollegiaalinen hyödyntäminen, niin että hallituksella on tarvittava ymmärrys tehdä kussakin hetkessä yrityksen kannalta paras mahdollinen päätös. Toimialoja ravisteleva toiminnan, palveluiden ja tuotteiden nopea digitalisoituminen on hyvä esimerkki erikoisosaamisesta, jonka tarve kannattaa kartoittaa hallitusta muodostettaessa.
Lisäarvohallituksessa työskenteleminen vaatii aikaa, ja hallitusjäsenen pitää olla kiinnostunut kohdeyrityksestä ja sen liiketoiminnasta.
Parhaimmillaan lisäarvohallituksen toiminta on innostavaa, ja yrityksessä on hyvä ”pöhinä”, jossa hallituksen jäsenet haluavat olla mukana. Vuorovaikutus ei rajoitu pelkästään hallituksen kokouksiin, vaan hallitusjäsenet viestivät tarpeen mukaan ja toiminta on aktiivista.
Erikoisosaamista omaavien hallitusjäsenten voimin toiminnan kehittäminen on myös usein pitkäjännitteisempää kuin perinteistä liiketoimintakonsulttia käytettäessä, konsultti kun yleensä palkataan tiettyä tehtävää varten. Lisäksi hallituksen jäsentä velvoittavat osakeyhtiölain vaatimukset, jolloin hallitusjäsenen tehtävään suhtaudutaan sen vaatimalla vakavuudella taustalla olevan henkilökohtaisen vastuun vuoksi.
Olennaista on, että lisäarvohallitus kehittää yrityksen toimintaa arvioinnin avulla. Hallitusjäsenten osaamiselle on elinkaaren mukainen tarve, ja toiminnan uudistuessa aktiivinen hallitus uudistaa myös itseään yrityksen tilanteen niin vaatiessa.
Hallitustyö voi olla monimuotoista ja se tulisi nähdä kannattavana investointina yrityksen toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Jos yrityksellä on halu kasvaa tai hyödyntää esimerkiksi digitalisaation mahdollisuuksia omassa liiketoiminnassaan, matka voi alkaa ketterästi niin, että hallitukseen rekrytoidaan tämän alueen substanssiosaaja.
Varsinkin pk-yrityksille hallituksen kehittäminen voi luoda merkittävää kilpailuetua.
Jari Ovaskainen
tohtoriopiskelija
Tampereen yliopisto