– Automaatiolla on aina mahdollisuus parantaa asioita. Se tässä työssä on hienoa, sanoo Valmet Automation -liiketoimintalinjan johtaja Sakari Ruotsalainen.
Automaation järjestelmällä voidaan esimerkiksi parantaa asiakkaan tuottavuutta, vähentää energian ja raaka-aineiden käyttöä tai päästöjä. Konkreettisesti esimerkiksi pakkauskartonkikoneen optimointiohjelmistoilla on saatu aikaan energiansäästöä kolmen miljoonan euron edestä vuodessa.
Ruotsalainen lähteekin vähän haikein mielin syyskuun lopussa eläkkeelle. Hän on ylpeä yksiköstään ja sanoo sen olevan asenteeltaan ja kulttuuriltaan ”tekijäorientoinut porukka”.
– Olemme pieni ja ketterä mutta riittävän suuri valituille markkinoille globaalisti. Emme tarjoa kaikkea kaikille. Vahvasta fokuksesta seuraa asiakaslähtöisempi toiminta, tiiviit suhteet ja yhdessä kehittäminen asiakkaiden kanssa. Tuore esimerkki on Gasumille toimitettu ja sen kanssa kehitetty järjestelmä LNG-toimitusketjun hallintaan. Sen GPS-järjestelmän kehittämisessä mukana oli myös paikannusyhtiö Yepzon.
Ruotsalainen korostaa vahvaa synergiaa Valmetin prosessiteknologiaan sekä saumatonta yhteistyötä eri bisneslinjojen kanssa, mutta myös liiketoimintalinjan itsenäistä asemaa.
– Automaatiolla on kokonaisvastuu täydestä arvoketjusta, myynnistä asiakaspalveluun. Asiakkaita on muillakin kuin Valmetin perinteisillä teollisuusaloilla. Myynnistämme reilu kymmenen prosenttia menee Valmetin konepaketeissa ja lähes 90 prosenttia suorassa kilpailussa maailman suurimpia automaatiotoimittajia vastaan. Kauppaa tehdään tuhannen euron hintaisista mittalaitteista kymmenen miljoonan euron automaatiojärjestelmiin.
Valmetin automaatiossa johtokapula vaihtuu syyskuussa, kun Sakari Ruotsalainen (vas.) jää eläkkeelle. Hän sanoo yksikkönsä olevan Valmet-perheen jäsenistä ”pienin mutta kaunein”. Seuraaja Sami Riekkola saa johdettavakseen hyvässä vedossa olevan bisneksen. Kuva Valmet
Vain voittajia
Valmetin vahvuus Ruotsalaisen mielestä on, että valittujen teollisuusalojen asiakkaille ei ole toista palveluntarjoajaa, jossa automaatio olisi osa prosessia.
– Kun Valmet vuonna 2015 osti automaation Metsolta takaisin itselleen, se oli win-win-win-win-tilanne. Valmet voitti, koska automaation mukaantulo paransi sen paperi-, sellu- ja energialiiketoiminnan kilpailukykyä. Sillä on ollut vaikutuksensa myös tulokseen. Automaation työntekijät voittivat, kun saatiin omistaja, jolle automaatio oli ja on strateginen bisnes. Uskon, että jos vaikka amerikkalaiset olisivat ostaneet meidät, ennen pitkää toimiala olisi kutistunut. Voittaja oli siis myös Suomi, koska osaaminen pysyy Suomessa. Asiakkaat voittivat, koska yrityksellä on pitkä historia ja näin taattiin jatkumo teknologialle, se säilyy ja sitä kehitetään.
Ruotsalainen on erityisen iloinen siitä, että vaikka koko ajan kehitetään uutta, samalla tehdään hyvää tulosta. Automaatio on Valmetin aikana kasvanut yhdeksän prosentin vuosivauhtia.
– Tärkeää on se, että experttimme ovat lähellä asiakasta. Ja kun laman aikana kilpailijat vähensivät tuotekehitystä, me lisäsimme sitä. Tuotekehitykseen menee 25 miljoonaan euroa vuodessa, noin seitsemän prosenttia liikevaihdosta. Se on aika paljon, kun koko Valmetin tuotekehitys – me mukaan lukien – on 64 miljoonaa euroa.
Kehityksen draivereita ovat teollisuuden internet, tekoäly, virtuaaliosaaminen, etätuki, digitalisaatio.
– Kehitämme perinteisillä alueilla tuotteita eteenpäin ja nykytuotteilla mennään uusille asiakassegmenteille. On tärkeää parantaa olemassa olevaa teknologiaa, ei vain kehittää koko ajan uutta. Tuotekehityksessä huolehditaan myös siitä, että yhteensopivuus edellisten toimitusten kanssa säilyy. Näinkin haluamme pitää huolta asiakkaista.
Merelle!
Asiakkaista pääosa edustaa paperi- ja selluteollisuutta. Energia- ja prosessiteollisuuden osuus on kolmannes. Uutta kasvua haetaan ja on saatu marine-toimialalta.
– Menimme siihen mukaan vuonna 2011, nyt olemme siellä jo vahva pelaaja, esimerkiksi maailman kakkosena loistoristeilijäautomaatiotoimittajana. Marine on kasvanut 30 prosenttia vuosittain.
Ruotsalainen pitää merenkulkua huippuosaamista vaativana asiakkaana.
– Kun toimitimme Äänekosken biotuotetehtaan koko automaation, sinne tuli 36 000 mittaus- ja ohjauspistettä. Vastaavasti kun toimitimme automaation maailman suurimpaan loistoristeilijään Symphony of the Seasiin, siellä pisteitä on 42 000.
Yksi Valmetin automaatioteknologian soveltamisen uusi kohde ja kasvun lähde on laatusäätöratkaisujen laajentaminen paperin konvertointiin, kuten kartongin käsittelyyn aaltopahviksi. Kumppanina kehitystyössä on espanjalainen paperi-, pakkaus- ja aallotuskartonkien valmistaja Saica.
– Tämä on kehitystä, jota asiakkaat sanovat odottaneensa 30 vuotta.
Kuva Valmet
Teksti Annikaisa Knuutila