Pirkanmaan Vientipäivä kokosi tänä vuonna yhteen vientiyrityksiä ja kansainvälisen kaupan asiantuntijoita keskustelemaan muuttuvasta maailmankaupasta ja yritysten kasvumahdollisuuksista. Päivän aikana katse suunnattiin muun muassa suurvaltojen kauppapolitiikkaan, Kaakkois-Aasian markkinoihin ja kansainvälisen meriliikenteen haasteisiin.
Tampereen kauppakamarin järjestämässä tapahtumassa korostui se, miten kansainvälinen kasvu vaatii yrityksiltä sekä uusien mahdollisuuksien tunnistamista että kykyä varautua epävarmuuteen. Ohjelmassa käsiteltiin myös myynnin kasvua, kansainvälisen kaupan luottoriskien hallintaa, tullien ja kauppasopimusten vaikutuksia sekä sujuvien vientikuljetusten varmistamista. Iltapäivän aiheina olivat muun muassa kilpailuedun rakentaminen ja kansainvälisten osaajien houkuttelu.
Vientipäivä alkoi synkistelyllä
Vientipäivän asiantuntijapuheenvuorot aloitti ”synkistelemällä” Solid Plan Consulting Oy toimitusjohtaja Aleksi Pursiainen.
– En tiedä, mistä johtuu se, että minut on laitettu tähän heti alkuun pilaamaan kaikkien tunnelman synkistelemällä sitä, miten huonosti asiat ovat ja miten paljon huonommaksi tästä voisi vielä mennä. Mutta ehkä sitten ne seuraavat kahdeksan puhujaa voi puhua niistä mahdollisuuksista, Pursiainen vitsaili.
Hän avasi puheenvuorossaan sitä, kuinka suurvaltojen väliset jännitteet ja keskenään ristiriitaiset kaupan rajoitukset haastavat myös suomalaisten vientiyritysten toimintaa. Yhdysvaltojen, EU:n ja Kiinan sääntelyä ei aina ole mahdollista noudattaa samanaikaisesti.
– On tilanteita, joissa ei kerta kaikkiaan ole samaan aikaan mahdollista noudattaa sekä kaikkea läntistä sääntelyä että täysimääräisesti kaikkea kiinalaista sääntelyä, Pursiainen kuvasi.
Tällaisessa tilanteessa sääntöjen noudattaminen muuttuu yhä enemmän riskienhallinnaksi, hän jatkoi.
– Siitä tulee jossakin määrin riskien minimoimista. Eli sitä, että yrität parhaasi mukaan rikkoa mahdollisimman vähän säännöksiä.
Pursiainen kehotti myös arvioimaan yritysten omia riippuvuuksia. Esimerkiksi yhdysvaltalainen teknologia, ohjelmistot ja pilvipalvelut voivat kriisitilanteessa muuttua merkittäviksi haavoittuvuuksiksi, hän muistutti.
Kaakkois-Aasia tarjoaa uusia mahdollisuuksia
Aamupäivän paneelissa Malesian, Vietnamin, Indonesian ja Thaimaan edustajat nostivat esiin alueen kasvavat markkinat ja mahdollisuudet muun muassa teknologian, valmistuksen ja vihreän siirtymän näkökulmasta.
Puheenvuoroissa korostui, miten alueelle suuntaavien yritysten kannattaa perehtyä paikallisiin markkinoihin ja etsiä sopivia kumppaneita. Malesian suurlähettiläs Dato’ Amarjit Sarjit Singh kiteytti yhteistyön merkityksen osuvasti:
– Kyse ei ole vain liiketoiminnan tekemisestä Malesiassa ja ASEAN-alueella, vaan sen rakentamisesta yhdessä alueen maiden kanssa.
Logistiikan epävarmuus haastaa vientiyrityksiä
Geopoliittiset jännitteet, muuttuvat kuljetusreitit, satamien ruuhkautuminen ja kyberuhat muovaavat kansainvälisen kaupan toimintaympäristöä. Vientipäivässä Tallinnan teknillisen yliopiston meriliikenteen professori Ulla Tapaninen muistutti, että kriisien vaikutukset eivät jää niiden lähtöalueille, vaan heijastuvat nopeasti kuljetusaikoihin, kustannuksiin ja tavaran saatavuuteen eri puolilla maailmaa.
– Me eletään tällä hetkellä valtavassa murroksessa, jota on hirveän vaikea arvioida etukäteen, Tapaninen kuvasi.
Tapaninen nosti esiin, kuinka riippuvainen maailman meriliikenne on muutamista strategisesti tärkeistä salmista ja kanavista. Esimerkiksi Hormuzinsalmen, Suezin kanavan ja Bab el-Mandebin salmen häiriöt voivat pakottaa alukset kiertämään pidempiä reittejä. Kun matkat pitenevät, alukset ovat sidottuina kuljetuksiin aiempaa kauemmin. Samalla käytettävissä oleva kuljetuskapasiteetti vähenee ja kustannukset voivat nousta, Tapaninen kertoi.
Satamien ruuhkat paljastavat kapasiteetin rajat
Pidemmät kuljetusreitit lisäävät osaltaan painetta myös satamissa, joiden kapasiteetti on jo valmiiksi koetuksella. Kasvavat tavaravirrat, muuttuneet kuljetusreitit ja sääolosuhteet voivat kasata viivästyksiä. Tapanisen mukaan maailmanlaajuinen satamakapasiteetti ei ole kasvanut samaa tahtia meriliikenteen kanssa.
– Niin kauan kuin kaikki menee hyvin, voidaan lisätä kuljetuksia aika paljonkin, mutta kun tulee tietty ruuhkautumispiste, kaikki pysähtyy, Tapaninen havainnollisti.
Satamien ruuhkautuminen voi hidastaa koko toimitusketjua ja vaikeuttaa yritysten toimitusten ennakointia. Yksittäinen häiriö voi levitä nopeasti laajemmalle, kun alukset, kontit ja tavara eivät liiku suunnitellusti.
Digitalisaatio tuo uusia kyberuhkia
Meriliikenteen digitalisoituminen ja satelliittiyhteyksien kehittyminen ovat helpottaneet alusten yhteydenpitoa ja tiedonkulkua. Samalla verkottuminen kasvattaa kyberuhkien mahdollisuuksia.
– Kyberuhat ovat paljon todennäköisempiä tästä eteenpäin kuin viime vuosikymmenellä, Tapaninen arvioi.
Tapanisen mukaan maailmankauppa on keskellä muutosta, jossa yksittäisten kriisien ratkaiseminen ei vielä tarkoita, että tilanne palautuisi ennalleen.
– On ihan mahdotonta sanoa, mihin tässä mennään. Mutta ajatus siitä, että me jotenkin palaisimme takaisin, niin sen saa kyllä unohtaa, Tapaninen totesi.
Teksti: Jenna Auranaho