Euroopan unionissa käydään parhaillaan ratkaisevia neuvotteluja seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034. Kyse ei ole vain budjetista, vaan strategisista valinnoista, jotka määrittelevät Euroopan kilpailukyvyn ja investointien suunnan pitkälle seuraavalle vuosikymmenelle.
Eurooppa elää murroksen aikaa. Yhdysvallat houkuttelee investointeja mittavilla tukiohjelmilla, Kiina vahvistaa strategista teollisuuttaan ja turvallisuus- sekä puolustuskysymykset ovat nousseet EU:n agendalle. Sota lähellämme, puhdas siirtymä, digitalisaatio ja tekoäly muuttavat markkinoita nopeasti. Näihin haasteisiin vastaaminen edellyttää määrätietoisia investointeja osaamiseen, innovaatioihin ja kilpailukykyyn.
Kilpailukyky on EU-politiikan keskiössä. Uuden Euroopan kilpailukykyrahaston tavoitteena on vauhdittaa strategisia teknologioita, teollisuutta, digitalisaatiota, puolustusta ja puhdasta siirtymää. Myös tutkimus- ja innovaatiorahoituksen merkitys säilyy vahvana, kun Horisontti-ohjelman seuraajaksi valmistellaan uutta rahoituskokonaisuutta.
Suomelle ja Pirkanmaalle tulevan ohjelmakauden merkitys on huomattava. EU-rahoitus vauhdittaa tutkimusta, kehitystä ja investointeja. Tampereen korkeakouluyhteisö, tutkimuslaitokset ja yritykset ovat hyödyntäneet EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoitusta menestyksekkäästi. Alueellemme on virrannut kymmeniä miljoonia euroja hankkeisiin, jotka ovat vahvistaneet osaamista, synnyttäneet liiketoimintamahdollisuuksia, rakentaneet kansainvälisiä verkostoja ja avanneet vientimarkkinoita.
Tulevaisuudessa kilpailu rahoituksesta kiristyy, kun EU:n budjettiin kohdistuu uusia paineita puolustuksen, turvallisuuden ja strategisen omavaraisuuden vahvistamiseksi. Suomen kaltaiselle innovaatio- ja vientivetoiselle maalle on tärkeää varmistaa, että myös tutkimus- ja innovaatiorahoitus vahvistuu uudessa rahoituskehyksessä.
Tulokset näkyvät myös Horisontti Eurooppa -rahoituksessa. Pirkanmaalle on saatu tällä rahoituskaudella jo 170 miljoonaa euroa kilpailtua EU-rahoitusta, enemmän kuin koko edellisellä kaudella yhteensä. Tämä osoittaa, että alueemme innovaatio- ja liiketoimintaekosysteemi on kilpailukykyinen. Sen perustana ovat vahva tutkimusyhteisö, menestyvät yritykset ja mahdollistavat julkiset toimijat.
EU:n menestys perustuu alueiden menestykseen ja vahvuuteen. Tampereella vahvuuksiamme ovat puolijohteet, puolustus, tekoäly, valmistava teollisuus, kuvantaminen ja terveys. Tulevan rahoituskauden neljä painopistealuetta ovat puhdas siirtymä, turvallisuus, terveys ja biotalous sekä digitaalinen johtajuus. Kilpailukykyä ei rakenneta keskitetysti Brysselistä, vaan meidän on itse tuotava osaamisemme esiin. Siksi olemme läsnä Brysselissä.
Myös rahoitusmalli on muuttumassa perustavanlaatuisesti. Komissio on esittänyt kansallisia ja alueellisia kumppanuussuunnitelmia, joiden kautta jäsenmaat ja alueet toteuttavat osan EU-investoinneista. Tämä korostaa kaupunkien, maakuntien ja elinkeinoelämän vaikuttamistyön sekä aidon osallisuuden merkitystä.
Yritysten näkökulmasta keskeinen kysymys on, pystyykö EU luomaan ympäristön, jossa investointi, yritysten kasvu ja innovaatioiden kaupallistaminen ovat nykyistä helpompia. Rahoituksen lisäksi tarvitaan toimivat sisämarkkinat, sujuvampaa sääntelyä ja parempia edellytyksiä osaavan työvoiman saatavuudelle.
Elämme nykysukupolvien suurinta muutoksen aikaa. On meidän käsissämme, miten EU ja Suomi itsensä asemoivat menestyäkseen.
Harri Airaksinen
Johtaja
Tampereen ja Pirkanmaan EU-toimisto, Bryssel