Pirkanmaan talous on kääntynyt kasvuun, ja vuoden toisella neljänneksellä vauhti kiihtyi. Erityisesti teollisuuden ja viennin kehitys on vahvistunut, mutta kasvua näkyy yhä laajemmin eri toimialoilla. Pirkanmaan Talousfoorumissa pohdittiin, mitä lukujen taakse kätkeytyy ja mistä maakunnan seuraava kasvuloikka voisi syntyä.
Pirkanmaan Talousfoorumi kokosi maanantaina 5. lokakuuta Tampereelle alueen yritysjohtajia, asiantuntijoita ja vaikuttajia keskustelemaan maakunnan talouden suunnasta. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan liitto ja Business Tampere.
Pirkanmaan liiton vs. maakuntajohtaja Matti Lipsanen muistutti avauspuheenvuorossaan, ettei myönteinen talouskehitys takaa menestystä myös tulevaisuudessa. Muuttuva turvallisuustilanne, kansainvälinen politiikka ja tuleva EU-rahoituskausi vaikuttavat myös Pirkanmaan kasvuedellytyksiin.
– Meidän vahvuuksiamme Pirkanmaalla ovat osaaminen ja kyky kehittää uusia ratkaisuja, mutta niiden hyödyntäminen edellyttää myös pitkäjänteisiä investointeja ja rahoitusta, Lipsanen totesi.
Puolustus ja turvallisuus nousivat kasvun aiheiksi
Talousfoorumin ensimmäinen paneeli tarkasteli puolustuksen ja turvallisuuden merkitystä Pirkanmaan kasvulle. Paneelia alustaneen kansanedustaja ja majuri evp. Aleksi Jäntin mukaan turvallisuudesta on totuttu puhumaan ennen kaikkea kustannuksena, vaikka muuttunut turvallisuusympäristö avaa myös uusia mahdollisuuksia.
– Turvallisuus ja talouskasvu eivät ole vastakohtia. Ilman turvallisuutta ei synny investointeja, ja ilman vahvaa taloutta emme puolestaan pysty pitkällä aikavälillä rahoittamaan vahvaa puolustusta.
Jäntti muistutti, että Pirkanmaalla on jo valmiiksi vahva puolustus- ja turvallisuusteknologian osaamiskeskittymä.
– Meidän ei tarvitse keksiä Pirkanmaasta puolustus- ja turvallisuusteknologian maakuntaa, sillä me olemme jo sitä.
Teknologiaosaamisesta kasvua puolustusmarkkinoille
Ensimmäisessä paneelissa olivat mukana Business Tampereen puolustusalan vastaava Mika Kulkas, Radientum Oy:n toimitusjohtaja Jukka Sjöstedt, Systematic Oy Finlandin toimitusjohtaja Merja Annala sekä Kerdiili Oy:n johtaja, kenraalimajuri Juha-Pekka Keränen. Keskustelua moderoi Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen.
Annala korosti alussa, että puolustus- ja turvallisuusmarkkinoille rakentuva liiketoiminta vaatii yrityksiltä pitkäjänteisyyttä. Innovaatioiden kaupallistaminen ja liiketoiminnan skaalaaminen edellyttävät investointeja, eikä markkinoille pääseminen tapahdu hetkessä.
– Tämä on pitkäaikaista bisnestä, eli kalliita sijoituksia, ennen kuin päästään vauhtiin, Annala totesi.
Keränen nosti esiin puolestaan tuotantokapasiteetin ja osaavan työvoiman merkityksen. Teknologiasta pitää pystyä rakentamaan markkinoille uusia tuotteita, mutta samalla on varmistettava, että niitä pystytään myös valmistamaan riittävästi.
Kulkkaan mukaan yrityksen kannattaa lähteä liikkeelle omasta osaamisestaan ja siitä, mitä ongelmaa sen tuote tai palvelu ratkaisee.
– Puolustusmarkkinoilla teknologia ei yksin riitä, vaan asiakkaiden luottamus on ansaittava. Eli osoita, soita, koita ja voita, Kulkas tuumasi.
Sjöstedt toi keskusteluun kokemuksiaan Ukrainasta ja korosti paikan päällä olemisen merkitystä luottamuksen rakentamisessa. Samalla hän painotti yrityksiltä vaadittavaa nopeaa reagointia ja ketteryyttä.
– Yritysten on pystyttävä olemaan markkinalla ketteriä. Ukrainassa aika liikkuu ihan eri tavalla kuin meillä täällä, hän kertoi.
Käänne on vahvistunut
Talousfoorumissa julkaistiin tuore Pirkanmaan talous 2026 -katsaus, jonka esitteli Tampereen kauppakamarin johtaja Markus Sjölund.
Pirkanmaan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla 6,3 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kasvu kiihtyi toisella neljänneksellä 7,5 prosenttiin. Erityisesti teollisuuden ja viennin kehitys on vahvistunut. Teollisuuden liikevaihto kasvoi alkuvuonna 7,2 prosenttia, ja teollisuuden vientiliikevaihto peräti 9,0 prosenttia.
Sjölundin mukaan käänne tapahtui jo vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä ja on sen jälkeen vahvistunut.
– Meidän ei enää tarvitse puhua siitä, että suunta alaspäin on pysähtynyt, vaan oikeasti selkeä käänne on tapahtunut ja nyt mennään jo vähän eteenpäin.
Viime vuoden Talousfoorumissa Pirkanmaan vuoden 2026 liikevaihdon kasvuksi ennustettiin 4–4,7 prosenttia. Nyt kasvuodotus on jo selvästi korkeampi.
– Jos me ei vuonna 2026 päästä seitsemän prosentin kasvuun, niin olen vähän ehkä pettynyt, Sjölund kertoi.
Lue lisää talouskatsauksesta Tampereen kauppakamarin verkosta.
Yrityksissä käänne näkyy jo, mutta epävarmuus ei ole kadonnut
Päivän toisessa paneelissa tarkasteltiin, miltä talouden käänne näyttää yritysten arjessa ja mistä seuraava kasvuloikka voisi syntyä. Keskustelua moderoi Business Tampereen Olli Ikäheimo, ja mukana olivat Danske Bankin Sisä-Suomen yrityspankin johtaja Janne Kangastupa, Tam Silkin toimitusjohtaja Minja Kokkonen sekä Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Kangastupa kertoi, miten yritysten tilauskannat ovat vahvistuneet viime vuodesta.
– Ihan euromääräinen tilauskanta yhtiöille, joita tavataan tällä hetkellä, on selkeästi nousussa viime vuoteen verrattuna, Kangastupa sanoi.
Appelqvistin mukaan erityisesti teollisuuden tilauskannat ja investoinnit antavat aihetta katsoa eteenpäin luottavaisemmin. Käänne ei kuitenkaan näy vielä kaikkialla: työllisyys laahaa perässä ja kotimaisen kulutuksen piristyminen olisi tärkeää kasvun laajenemiselle.
– On niin sanotusti hyvää pöhinää, mutta myös paljon epävarmuutta. Mutta eri osa-alueilla tilanne näyttää kuitenkin paremmalta kuin pitkään aikaan, Appelqvist totesi.
Yritysten näkökulmasta kasvu ei myöskään ole itseisarvo. Minja Kokkosen mukaan kasvun rinnalla on pidettävä huolta kannattavuudesta ja kilpailukyvystä. Myös rahoituksen saatavuus on edelleen yksi kasvun edellytyksistä. Kangastuvan mukaan rahoituskysyntä on jo piristynyt ja näkyy muun muassa vientiyritysten tarpeissa.
Päivän päätteeksi katse kääntyi vielä kasvun riskeihin. Kangastuvan mukaan suurin uhka on epävarmuus. Myös Appelqvist nosti esiin geopoliittiset kriisit ja kansainvälisen epävarmuuden.
– Vaikka niiden vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet Suomen taloudessa odotettua maltillisemmiksi, voivat muutokset toimintaympäristössä heijastua kasvuun nopeasti.
Teksti: Jenna Auranaho