Kansainvälisten opiskelijoiden määrä tamperelaisissa korkeakouluissa kasvaa vuosi vuodelta – mutta pysyykö työelämä tämän kehityksen perässä?
Vuonna 2024 korkeakouluihin hakeneiden kansainvälisten opiskelijoiden määrä rikkoi ennätyksiä, ja opiskelijoiden kokonaismäärä on neljässä vuodessa yli kaksinkertaistunut. Suomeen Maahanmuuttovirasto ennustaa vuodelle 2025 jopa 14 000 uutta opiskelijan oleskelulupahakemusta. Tämä kehitys on ilahduttava – mutta myös huolestuttava, jos katsotaan, miten heikosti onnistutaan kiinnittämään näitä osaajia työelämään.
Opiskelijoille harjoittelu- ja kesätyöpaikat ovat usein ratkaisevia heidän integroitumiselleen Suomeen. Silti liian moni jää ilman. Tilastot ovat karuja: opiskeluaikanaan työelämäkokemusta saaneista kansainvälisistä opiskelijoista kahdeksan kymmenestä jää valmistuttuaan Suomeen töihin – mutta niistä, joilta tämä kokemus puuttuu, jää maahan vain kaksi kymmenestä. Tämä kertoo karua kieltä rakenteellisista esteistä, asenteista ja yhteyden puutteesta yritysten ja opiskelijoiden välillä.
Vaikka kansainväliset opiskelijat tuovat Suomeen monipuolista osaamista, kielitaitoa ja tuoreita näkökulmia, jää heidän potentiaalinsa liian usein hyödyntämättä. Yrityksillä olisi mahdollisuus rakentaa globaalia osaamista ja valmistautua tulevaisuuden osaajapulaan – mutta liian usein tilaisuudet valuvat ohi. Työelämäkokemusten puute ei ole opiskelijoiden syy, vaan seurausta järjestelmästä, jossa tukirakenteet ovat hajanaisia, eikä työelämä varaudu vääjäämättömään muutokseen ennakoiden. Pirullinen ongelma, joka ratkeaa pääosin mikrotasolla, yksittäisten työnantajien päätöksillä.
On jo paljon työnantajia, joille kansainväliset opiskelijat ovat voimavara, jolla kilpailukykyä luodaan. Nyt tarvitaan vielä leveämmät hartiat. Kansainvälisten opiskelijoiden työelämäpolkujen rakentaminen ei ole hyväntekeväisyyttä – se on investointi Suomen tulevaisuuteen.
Peer Haataja
Varatoimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari