Tax Partner Anne Launis (vas.) ja Tax Associate Sari Kuisma, PwC.
Vuoden 2020 alusta tuli voimaan yritysten toiminnan kannalta huomionarvoisia verouudistuksia. Tulolähdejaon poistumisen myötä konserniavustusten käyttöala laajenee. Kone- ja laiteinvestointien tuplapoistomahdollisuuden tavoitteena on kannustaa yrityksiä uusien investointien tekemiseen.
Tulolähdejaon poistuminen osakeyhtiöiltä
Yhteisöjen tulolähdejako poistui 1.1.2020 valtaosalta osakeyhtiömuotoisia verovelvollisia. Muutoksen ulkopuolelle jäävät yleishyödylliset yhteisöt, julkisyhteisöt, asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt. Muutoksen myötä yhteisöjen tulo lasketaan elinkeinoverolain (EVL) säännösten mukaan, maatalouden tulosta lukuun ottamatta. Käytännössä henkilökohtainen tulolähde (ns. TVL-tulolähde) poistuu siis valtaosalta yhteistöistä ja kaikki muu toiminta paitsi maatalouden toiminta luetaan elinkeinotoiminnan tulolähteeseen. Henkilökohtaisen tulolähteen poistumisen seurauksena yrityksille syntyy kuitenkin uusi omaisuuslaji, ”muu omaisuus”. Uudella omaisuuslajilla on merkitystä erityisesti luovutustilanteissa ja arvonalennusten vähennyskelpoisuuden kannalta. Muun omaisuuden omaisuuslajiin on tarkoitus lukea sellainen omaisuus, joka ei suoraan liity yhteisön elinkeinotoimintaan tai jota ei voida lukea muihin omaisuuslajeihin. Valtaosa aikaisemmin TVL-tulolähteeseen kuuluneesta omaisuudesta katsottaneen muuksi omaisuudeksi.
Muutoksen merkittävin uudistus on käytännössä se, että lähtökohtaisesti yhteisön kaikki vähennyskelpoiset tulonhankkimismenot ja korkomenot voidaan vähentää elinkeinotulolähteen juoksevista tuloista. Toinen tulolähdejaon poistumisen merkittävä vaikutus on konserniavustuksen käyttöalan laajeneminen. Konserniavustuslakia esitetään muutettavaksi siten, että tulevaisuudessa se koskisi sellaisia osakeyhtiöitä ja osuuskuntia, joiden verotuksessa sovelletaan elinkeinoverolakia, eikä merkitystä olisi enää sillä, harjoittaako kyseinen yhteisö tosiasiassa liiketoimintaa. Näin ollen muun muassa kiinteistöyhtiöt voivat käyttää konserniavustusta nykyistä laajemmin.
Sukupolvenvaihdoshuojennuksen käyttöalaan lakimuutos ei sen sijaan hallituksen esityksen mukaan vaikuttaisi. Sukupolvenvaihdoshuojennuksen soveltumista tarkasteltaessa jatkossakin kiinnitettäneen siis huomiota myös yhtiön toiminnan tosiasialliseen luonteeseen.
Kone- ja laiteinvestointien korotetut poistot
Yritykset saavat tehdä verotuksessaan kaksinkertaiset poistot koneista ja kalustosta vuosina 2020–2023. Normaalisti koneet ja kalusto on mahdollista poistaa 25 %:n menojäännöspoistoin. Käytännössä korotettu poistomahdollisuus tarkoittaa sitä, että jos yhtiö tekee 300.000 €:n laiteinvestoinnin vuonna 2020, se saa vähentää siitä poistona puolet eli 150.000 € hankintavuonna, 75.000 € vuonna 2021, 37.500 € vuonna 2022 ja 18.750 € vuonna 2023. Laitteesta on siis neljännen vuoden lopussa poistamatta enää 18.750 €, kun normaalien 25 %:n menojäännöspoistojen jälkeen hankintamenoa olisi vielä poistamatta noin 95.000 €.
Kaksinkertaiset poistot saa tehdä vain uusista koneista, kalustoista ja laitteista. Sen sijaan käytettynä hankitusta käyttöomaisuudesta korotettuja poistoja ei saa tehdä. Korotetut poistot ovat kirjanpitosidonnaisia, eli poisto tulee vähentää kuluna myös kirjanpidossa.
Yritykset ovat saaneet edellisen kerran tehdä korotettuja poistoja vuosina 2013–2016. Tällöin korotettu poisto-oikeus koski tuotantorakennuksia sekä tuotannollisen toiminnan koneita ja laitteita. Vuosien 2020–2023 korotettu poisto-oikeus sen sijaan koskee kaikenlaisia uusia koneita ja laitteita, mutta ei rakennuksia.
Mahdollinen lisävähennys innovaatiohankkeille?
Hallitus selvittää myös mahdollisuutta tutkimus- ja innovaatiohankkeiden rahoitusmenoista tehtävälle ylimääräiselle verovähennykselle vuosina 2020–2023. Vähennyksen tavoitteena olisi kannustaa aineettomiin investointeihin ja lisätä yritysten yhteistyöhankkeita korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Asian valmistelu on kuitenkin vielä kesken.
Anne Launis
Tax Partner
Sari Kuisma
Tax Associate
PwC
