KTT Janne Ruohonen on valittu Tampereen yliopiston yritysoikeuden tenure track -professuuriin, jonka alana ovat erityisesti yritysten hallitustyöskentely ja kuntayhtiöt. Tammikuun alussa tehtävässä aloittaneen Ruohosen tutkimusalueita ovat yhtiöoikeus, kuntayhtiöt ja tilintarkastusoikeus.
Professuurin teemat ovat keskeisiä käytännön yrityselämän kannalta, ja se kasvattaa entisestään Tampereen vahvaa asemaa hallitustyön kehittämisessä ja tutkimuksessa.
– Yritysten hallitustyöskentelyyn kaivataan nykyistä monipuolisempaa asiantuntemusta. Hallitusten jäsenten on myös tiedostettava oikeudellinen vastuunsa, KTT Janne Ruohonen muistuttaa.
Janne Ruohonen siirtyy Tampereen yliopistoon Itä-Suomen yliopiston yritysoikeuden professorin tehtävästä.
– Paluu kotiyliopistoon on innostavaa. Odotan mielenkiinnolla, että pääsemme tekemään yhteistyötä yritysten ja muiden paikallisten tahojen kanssa, Ruohonen toteaa.
Hallitustyöskentelyyn ei voi suhtautua kevyesti. Suomessa on noin 260 000 osakeyhtiöitä, joista valtaosa on pk-yrityksiä. Sääntelyn monimutkaistuessa ja maailman muuttuessa yritysten hallitusten on hallittava koko ajan laajempia kokonaisuuksia. Hallitustyön tulee olla ammattimaista, ja päätöksenteon pitää nojata tietoon.
– Yritysten hallitustyöskentelyyn kaivataan nykyistä monipuolisempaa asiantuntemusta. Hallitusten jäsenten on myös tiedostettava oikeudellinen vastuunsa, Janne Ruohonen muistuttaa.
Ruohosen mielestä yritysten hallitusosaamista olisi syytä vahvistaa ulkopuolisella asiantuntemuksella.
– Esimerkiksi perheyhtiöiden ja muiden pk-yritysten hallitusten asiantuntemukseen panostaminen laajentaisi hallituksen osaamista ja auttaisi yhtiöitä saavuttamaan tavoitteensa nykyistä paremmin, Ruohonen sanoo.
Kuntayhtiöillä valtava paikallinen vaikutus
Suomessa on noin 2100 kuntayhtiötä. Joukossa on myös isoja toimijoita, joilla on merkittävä vaikutus paikalliseen yrityselämään.
Kuntayhtiöihin liittyykin useita erityiskysymyksiä, jotka koskevat esimerkiksi kunnan omistajaohjausta ja hallituksen asiantuntemusvaatimusta. Kuntalaissa edellytetään, että hallituksessa on oltava toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.
– Tähän kuntayhtiöiden hallitusten asiantuntemusvaatimukseen pitäisi suhtautua selvästi nykyistä vakavammin, sillä kuntayhtiöissä päätetään taloudellisesti merkittävistä ja kuntalaisten kannalta tärkeistä asioista, Ruohonen toteaa.
Tutkimusaiheet lähelle käytäntöä
Janne Ruohonen lupaa, että tutkimusta kohdistetaan yritysten ja kuntayhtiöiden käytännön toiminnan kannalta tärkeisiin teemoihin.
– Esimerkiksi hallituksen ja toimitusjohtajan välisen työnjaon selkeyttäminen, johdon vahingonkorvausvastuu sekä omistajaohjauksen ja hyvän hallinnon käytännöt ovat teemoja, jotka kiinnostavat. Lisää tutkimusaihevinkkejä saamme toivottavasti yrityskentältä.
Myös kansainvälinen näkökulma huomioidaan.
– Varmasti teemme benchmarkkausta siitä, miten esimerkiksi muissa Euroopan maissa johdon toiminnasta ja vastuusta on säännelty. Juridiikka on vahvasti kiinni kansallisessa kontekstissa, mutta opittavaa ja sovellettavaa hallitustyöskentelyn tiimoilta taatusti löytyy, Ruohonen toteaa.
”Hallitustyössä tehostamisen varaa”
Professuuri perustettiin lahjoitusvaroin. Lahjoittajina ovat muun muassa Hallituspartnerit ry, Suomen kuntasäätiö, Tampereen kauppakamari ja Tampereen kaupunki.
Hallituspartnerit ry:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Liljeroos on iloinen professuurin toteutumisesta – ja juuri Tampereelle.
– Täällä on tehty hallitustyön kehittämiseen liittyvää työtä jo pitkään. Professuuri vahvistaa erityisesti pk-yritysten hallitustyön kehittämistä ja tutkimusta. Suomalaisilla pk-yrityksillä on tällä saralla vielä aika paljon tehostamisen varaa.
Hallituspartnerit on nyt ensimmäistä kertaa mukana lahjoitusprofessuurin rahoittamisessa.
– Aihealue on meille tärkeä. Uskomme professuurin vahvistavan myös omaa toimintaamme, joka liittyy hallitustyön kehittämiseen ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseen, Liljeroos toteaa.
Konkreettisena toiveena Hallituspartnereilla on, että hallitustyötä koskeva tieteellinen tutkimus laajenee ja monipuolistuu professuurin myötä.
– Toistaiseksi hallitustyö on melko harvan opinnäytetyön aiheena. Toivomme, että pro graduja ja väitöstutkimuksia saadaan jatkossa enemmän. Uskon myös saavamme hallitustyöhön uusia näkökulmia, jotka kartuttavat jäsenistömme osaamista.
”Professuuri on seuraava askel”
Tampereen kauppakamari on yhdessä Hallituspartnerien kanssa järjestänyt Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) -koulutusta yli 15 vuoden ajan. Se on käytännönläheinen hallitustyön peruskoulu, jonka merkitys ja tarpeellisuus on jo käytännössä osoitettu. Hallitustyön kehittämisen ja tutkimuksen näkökulmasta entistä tiiviimpi yliopistotason yhteistyö on seuraava askel.
– Haluamme, että Tampere on hallitustyöskentelyn kehittämisen ykköspaikka Suomessa nyt ja tulevaisuudessa, Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen toteaa.
– Jäsenistömme voi tarjota tutkimukselle työelämäyhteyksiä, empirismiä, hyviä case-tapauksia ja tiivistä yhteistyötä. Toivomme yritysten ja yliopistotutkimuksen entisestään lähentyvän.
Eskelinen näkee lahjoitusprofessuurin tukevan myös HHJ-ohjelman kehittämistä.
– Olemme 15 vuotta tehneet töitä, että yrityksissä paremmin hyödynnettäisiin niiden hallinnollista struktuuria. Kaikilla toimintaan liittyvillä on oma roolinsa, jota voidaan varmasti vielä paremmin hyödyntää yritysten menestyksen rakentamisessa, Eskelinen toteaa.
Teksti Jari Runsas, kuva Via Ramstén / Foto-Friitala Ky
Janne Ruohonen
s. 1981 Ulvila
KTM 2004, KTL 2011 ja KTT 2012, Tampereen yliopisto
Yhtiöoikeuden dosentti 2018, Turun yliopisto
Väitöskirjan aiheena osakeyhtiön varojenjaon maksukykytesti
Työskennellyt aiemmin yritysoikeuden, erityisesti tilintarkastus- ja yhtiöoikeuden, professorina sekä sitä ennen yritysjuridiikan yliopistonlehtorina. Siirtyy Tampereen yliopistoon Itä-Suomen yliopiston yritysoikeuden professorin tehtävästä.
Toimii aktiivisesti alaansa liittyvissä luottamustehtävissä, muun muassa Tampereen Seudun Osuuspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana sekä eräiden nimitysvaliokuntien puheenjohtajana. Toiminut lisäksi Valtioneuvoston kanslian rahoittaman osakeyhtiölain velkojiensuojahankkeen toisena vastuullisena johtajana. Toimii myös hallitustyöskentelyn ja omistajaohjausasioiden kouluttajana.