– Historiikin kirjoittaminen oli avartava matka. Kummitoiminta oli hyvin dokumentoitua ja alkuvaiheen tapahtumia muistavia haastateltavia löytyi paljon, kertoivat juhlakirjan kirjoittaneet Annikaisa Knuutila
ja Mika Setälä.
Yrityskummitoiminta alkoi Pirkanmaalla tasan 30 vuotta sitten. Juhlan kunniaksi Pirkanmaan Yrityskummit ry tallensi tähänastisen historiansa kansien väliin.
Annikaisa Knuutilan ja Mika Setälän Kokemus auttaa -juhlakirjan julkistamistilaisuudessa muisteltiin 1990-luvun alkua. Maassa oli lama ja työttömyys huiteli huippulukemissa. Vientiyritykset olivat kriisissä.
Helsingissä alkanut vapaaehtoinen kummitoiminta rantautui Tampereelle, kun paikalliset, kokeneet johtajat halusivat auttaa yrityksiä. Tampereella keskityttiin alussa teknologiayrityksiin. Teknologiakeskus Hermiasta tuli toiminnan koti ja Hermian toimitusjohtajasta Olli Niemestä aktiivinen organisaattori.
– Tampere meni äkkiä Helsingistä ojan kautta ohi. Vuonna 1995 kummeja oli jo 26, Riitta Varpe kuvasi alkua. Hän seurasi sitä läheltä ensin Tampereen kaupungin elin-keinojohtajana ja myöhemmin ylijohtajana Pirkanmaan TE-keskuksessa ja ELY-keskuksessa.
2000-luvulle tultaessa todettiin, että muissakin kuin teknologiayrityksissä oli kysyntää ohjaukselle. Erityisesti palveluyritykset olivat liiketoiminnan kehittämistuen tarpeessa. Yrityskummitoiminta laajeni entisestään. Kauppakadulle perustettiin palvelupiste, jonne TE-palvelujen lisäksi sijoittuivat Uusyrityskeskus Ensimetri, Yrityskummit, Tekes, Finnvera ja useita muita yrityspalveluja.
– Oli iso muutos, kun yksityiset toimijat tulivat mukaan yrityspalvelun prosessiin ja julkisella rahalla hankittiin yritysten tarpeisiin räätälöityjä asiantuntijapalveluja, Varpe kertoi public-private-yhteistyöstä.
Pitkän kansainvälisen uran muun muassa Cargotec Oyj:n palveluksessa tehnyt yrityskummi Jorma Tirkkonen on selvittänyt yrityskummitoiminnan vaikuttavuutta vuosina 2016–2021.
– Tänä aikana yrityskummien kanssa työskennelleiden yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi noin 90 prosenttia. Henkilöstön määrä kasvoi noin 65 prosenttia. Kannattavuus kehittyi tänä aikana suotuisasti. Yritykset pystyivat keskimäärin nelinkertaistamaan tuloksensa, hän summasi tuloksia.
Mika Setälän mukaan tamperelaiset tekivät kummitoiminnasta oman näköisen, pirkanmaalaisia yrityksiä parhaiten palvelevan kokonaisuuden.
– Ei voi kuin nostaa hattua henkilöille, jotka laittoivat toimintaan aikaansa, vaikka heillä oli huippujohtajina kädet täynnä työtä. Kun katsoo yrityskummien nimilistaa vuosituhannen vaihteessa, se on kuin Tampereen elinkeinoelämän Kuka kukin on -teos.
Annikaisa Knuutila vertasi kummitoimintaa sosiaaliseksi innovaatioksi ja kätketyksi aarteeksi, jonka soisi olevan vieläkin tunnetumpaa.
– Nykyään kun autetaan kehittämisessä, kysytään, kuka maksaa ja mistä eurot. Kummit keksivät, että kyse on modernista talkootyöstä: kääritään hihat, kyllä kokemus auttaa, hän sanoi.
Pirkanmaan Yrityskummit lukuina vuonna 2022: 189 yrityskummia, toiminnassa mukana 867 yritystä,
oma kummi 82 yrityksellä, liiketoiminnan kehittämisklinikoita 191, vapaaehtoistyötä 11 000 tuntia.
Teksti ja kuva Päivi Eskelinen