Partner, Tax Anne Launis ja Manager, Legal Iiris Lappalainen, PwC.
Olemme keskustelleet viime viikkojen aikana lukuisten perhe- ja omistajayrittäjien kanssa. Ällistyttävällä vauhdilla päälle vyörynyt maailmanlaajuinen koronakriisi saattoi meidät kaikki täysin uudenlaisen tilanteen eteen. Viime kuukausien aikana yrityksissä on jouduttu pohtimaan muun muassa henkilöstön turvallisuuteen ja etätyöhön liittyviä kysymyksiä, mallintamaan erilaisia taloudellisia skenaarioita, laatimaan aikaisempaa tiiviimmällä tahdilla kassavirtaennusteita sekä ratkaisemaan tilauskannan muutoksen tuomia haasteita – osassa yrityksistä kapasiteetin nostamiseksi ja osassa sen sopeuttamiseksi tilauskannan hävittyä kokonaan.
Tällaisina aikoina nousee esiin myös riskienhallinnan näkökulma: kuinka koronan tai jonkin muun yllättävän kriisitilanteen mukanaan tuomiin haasteisiin voisi varautua? Ei ole siis ihme, että moni perhe- ja omistajayrittäjä pohtii parhaillaan, ovatko yrityksen omistuksen jatkuvuuden turvaamisen kannalta kriittiset suunnitelmat olemassa, dokumentoitu ja keskusteltu omistajien ja heidän lähipiirinsä kesken. Erityisesti koronan kaltaisessa, terveyttämme maailmanlaajuisesti uhkaavassa kriisissä omistajilla on tärkeää olla ns. hätätilasuunnitelma eli olla varautunut siihen, että jollekin omistajista tapahtuisi jotain. Sekä yrityksen johtamisen että osakeomistuksen häiriötöntä jatkuvuutta voidaan pyrkiä turvaamaan esimerkiksi omistajuuden siirtoa ja jatkajien tulevia rooleja koskevien selkeiden suunnitelmien, testamenttien sekä edunvalvontavaltuutusten avulla. Toisaalta nykyiseen markkinatilanteeseen, erityisesti syöksyneiden pörssikurssien ja yritysten heikentyneiden tulosten vuoksi, saattaa liittyä myös suunnittelumahdollisuuksia: yritys voi olla halvempaa siirtää seuraavalle sukupolvelle tänä vuonna kuin vuosi sitten.
Nostamme seuraavassa esille muutamia omaisuudenhallinnan keskeisiä työkaluja, joiden avulla omistajayrittäjä voi suojata lähimmäisiään sekä perhe- ja yritysvarallisuuttaan.
Edunvalvontavaltakirja
Edunvalvontavaltakirja laaditaan hyvissä ajoin etukäteen sen varalta, että oma toimintakyky on tilapäisesti tai pysyvästi heikentynyt eikä itse enää kykene hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltakirjassa voi nimetä haluamansa henkilöt hoitamaan paitsi henkilökohtaisia asioita, myös omaisuuteen ja yritysvarallisuuteen liittyviä asioita. On myös hyvä, että yksi valtuutetuista olisi joku muu kuin perheenjäsen, joka voi tarvittaessa toimia varavaltuutettuna, jos lähimmät perheenjäsenet ovat esteellisiä toimimaan tietyssä asiassa.
Yrittäjän kannattaa etukäteen miettiä, miten yrityksen asiat hoituvat, jos ei itse pysty hoitamaan yrityksen juoksevia asioita, varsinkin, jos yhtiöjärjestyksessä ei ole määrätty muita nimenkirjoittajia. Myös yrityksessä mahdollisesti suunnitteilla tai käynnissä oleva sukupolvenvaihdos ja sen loppuun saattaminen voidaan edunvalvontavaltakirjaan otetun määräyksen avulla turvata.
Edunvalvontavaltakirja tulee voimaan, kun lääkäri on todennut, että valtuuttaja ei kykene enää hoitamaan asioitaan ja holhousviranomainen on sen vahvistanut. Käytännössä tämä tarkoittaa, että edunvalvontavaltakirja lääkärilausuntoineen rekisteröidään Digi- ja väestötietovirastossa (entinen maistraatti).
Jäämistösuunnittelun välineet
Testamentin avulla voi suojata lähimmäisensä sekä perhe- ja yritysvarallisuutensa. Lesken suojaa voi vahvistaa määräämällä tietty omaisuus lesken hallintaan. Perinnöstä kannattaa poissulkea perillisten puolisoiden avio-oikeus, jotta varallisuus pysyy suvussa, ja myös muistaa, että Perintökaaren mukaan lapsettomassa avioliitossa puoliso perii, ellei testamentissa ole tästä poikettu. Yrittäjän kannattaa testamentin suunnittelussa huomioida yrityksen siirtyminen perintönä. Kuka on oikea jatkaja ja miten yritys voidaan saada sukupolvenvaihdoshuojennuksen piiriin? Lisäksi testamenttiin voidaan ottaa määräys, jonka mukaan perillinen voi itse päättää, ottaako hän perinnön vastaan kokonaan vai osittain. Näin saadaan perintöomaisuutta siirrettyä eteenpäin järkevästi ja verotehokkaasti.
Perinnön jakautumiseen vaikuttaa myös puolisoiden välinen avio-oikeus tai mahdollinen avioehto. Jos avioliiton aikana ei ole tehty avioehtoa, jaetaan puolisoiden avio-oikeudenalainen varallisuus ensiksi kuolleen puolison jälkeen tasan lesken ja kuolinpesän välillä, jos leski on puolisoista vähävaraisempi. Siltä osin kuin leski saa tasinkoa kuolinpesästä, se on leskelle täysin verovapaata. Tämä lisää lesken taloudellista turvaa, mutta aina ei ehkä ole tarkoituksenmukaista tai tarpeellista, että leskelle siirtyy puolisoiden yhteenlasketusta omaisuudesta puolet. Avioehdon avulla voidaan suunnitella tarkemmin, mikä omaisuus on avio-oikeudesta poissuljettua omaisuutta ja mikä avio-oikeudenalaista.
Testamentti, puolisoiden aviovarallisuus ja mahdollinen avioehto kannattaa aina suunnitella yhtenä kokonaisuutena, jotta lopputulos varmasti vastaa perheen tahtotilaa ja on verosuunnittelun kannalta järkevä.
Missä edunvalvontavaltakirjaa, testamenttia ja avioehtosopimusta säilytetään?
Edunvalvontavaltakirja toimitetaan Digi- ja väestövirastoon vasta, kun on tarve ottaa se käyttöön. Valtuuttaja voi antaa kullekin valtuutetulle alkuperäiset kappaleet edunvalvontavaltakirjasta tai säilyttää alkuperäistä kappaletta itse. Tällöin on kuitenkin hyvä muistaa kertoa, missä asiakirjaa säilytetään, jotta valtuutettu voi toimittaa alkuperäisen asiakirjan lääkärilausunnon kera rekisteröitäväksi Digi- ja väestörekisteriin. Testamentti kannattaa säilyttää turvallisessa paikassa, josta se ei voi hävitä. Jos pankkitallelokeroa ei ole, on jokin muu paloturvallinen paikka hyvä säilytyspaikka. Avioehto tulee rekisteröidä Digi- ja väestövirastossa, kun puolisot ovat sen allekirjoittaneet. Avioehto tulee voimaan vasta, kun se on rekisteröity Digi- ja väestövirastossa, joten pöytälaatikkoon jätetty avioehtosopimus ei ole voimassa, vaikka se olisikin allekirjoitettu.
Anne Launis
Partner, Tax
Iiris Lappalainen
Manager, Legal
PwC