Vastuullisuudessa painotus on edelleen ilmasto- ja ympäristöasioissa, mutta ne eivät ole enää koko kuva. Viime aikoina ovat nousseet esille esimerkiksi moninaisuus, kiertotalous ja ihmisoikeudet.
Vastuullisuuden raportointi muuttuu lähitulevaisuudessa yritysten normaaliksi toiminnaksi samalla tavoin kuin taseen ja tuloslaskelmien esittäminen. Viime vuonna EU:ssa hyväksytty CSRD-direktiivi velvoittaa suuret, pörssilistatut yritykset raportoimaan vastuullisuutta koskevia tietojaan jo vuonna 2024.
Tampereen kauppakamarin vastuullisuusraportointia koskeva online-aamu kokosi linjoille useita kymmeniä kuulijoita. Aihe kiinnostaa, mutta herättää myös hämmennystä. Tilaisuuden asiantuntijat Atte Borgenström ja Jukka Luoma Reforest Finland Oy:stä totesivatkin, että avoimia kysymyksiä on vielä kosolti.
Vastuullisuuskysymyksiin erikoistunut Reforest tekee yrityksille ESG-vastuullisuusraportteja ja hiilijalanjäljen laskentaa, kompensaatiohankkeita sekä vastuullisuussisältöjen viestintää.
– Vastuullisuus ei ole uusi asia suomalaisyrityksille. Ne tekevät jo paljon vastuullisiksi luettavia asioita esimerkiksi lakien velvoittamana. Aikaisemmin puhuttiin yhteiskuntavastuusta, ja viime aikoina termiksi on vakiintunut ESG, joka tulee sanoista environmental, social ja governance. Otetaan huomioon siis ympäristö, sosiaaliset ja hallinnolliset asiat, Atte Borgenström alusti.
Yritysten perinteinen tavoite on menestyä ja tuottaa hyvää taloudellista tulosta. Hyvän tekeminen eli ympäristöön liittyvien ongelmien ratkaiseminen eivät ole olleet yritysten alaa, mutta asiat lähestyvät toisiaan ja menevät jossain vaiheessa osittain päällekkäin.
– Yritykset, jotka menestyvät hyvin, viestivät nykyisin vahvasti myös vastuullisuudestaan.
Vastuullisuudessa painotus on edelleen ilmasto- ja ympäristöasioissa, mutta ne eivät ole enää koko kuva. Viime aikoina ovat nousseet esille esimerkiksi moninaisuus, kiertotalous ja ihmisoikeudet. Borgenströmin mukaan seuraava steppi on päästä eroon korulauseista ja lyödä pöytään tiukkaa, kvantitatiivista dataa, jolla yritys todentaa käytännön toimensa ESG:n toteuttamisessa.
ESG nousee entistä vahvemmin esille myös yrityskaupoissa, kun tehdään liiketoimintaa läpivalaiseva due diligence -selvitys, jossa yhtiötä pöyhitään perusteellisesti ja kaikki kivet käännetään.
– Pääomasijoittajien ja myös niiden sidosryhmien vaatimukset yritysvastuullisuudesta ovat vahvistuneet, Jukka Luoma muistutti.
Yritys raportoi, tilintarkastaja todentaa
EU:n kestävyysraportointia koskeva direktiivi (CSRD, Corporate Sustainability Reporting Directive) tuli voimaan tämän vuoden alussa. Direktiivin mukaan yritysten ilmoitusvelvollisuuden piiriin tulee sosiaalisia ja ympäristöä koskevia vastuullisuustietoja. Velvoite koskee suuryrityksiä ja pörssilistattuja pk-yrityksiä.
– CSRD-raportointi otetaan käyttöön porrastetusti. Ensimmäisen yritysryhmän on kerättävä raportoitavaa dataa jo ensi vuonna. Raportointi tehdään aina edellisvuoden tiedoista ja se täytyy todentaa. Todentamisen tekevät näillä näkymin tilintarkastajat.
Kuulijat halusivat tietää, kuinka tilintarkastajat ovat valmistautuneet raportoinnin varmentamiseen ja kuinka valmiita yritykset ovat valmiita keräämään tarvittavan datan.
– Tilintarkastajille on tarjolla ESG-koulutusta, mutta oman otokseni mukaan alalla ollaan vähän ihmeissään, Borgenström kertoi ja arvioi, että suomalaisilla yrityksillä asiat ovat aika hyvin hanskassa, sillä meillä toimitaan yleensä lakien mukaan ja varsin eettisesti.
– Mutta totta kai lisätyötä tulee, kun tiedot on koottava ja muutettava kirjalliseen muotoon.
Tietoa kaivattiin myös ESG-kelpoisuuden perusteista, ESG-auditoinnista ja mahdollisista -sertifikaateista.
– Kysymysmerkkejä on vielä paljon. Sääntöjen pitäisi olla mahdollisimman yksiselitteiset, koska raportointi vaikuttaa liiketoimintaan, Borgenström sanoi.
Katso online-aamun tallenne täältä.
Lue myös Atte Borgenströmin blogikirjoitus.