Ari Selander.
Vastuullisuus on noussut lähes kaikkien yritysten asialistalle – ja hyvä näin. FIBS (Finnish Business Society) -yritysvastuuverkoston selvityksen mukaan 93 prosenttia Suomen suurista yrityksistä ja yhteisöistä ilmoittaa edistävänsä kestävän kehityksen tavoitteita.
Lähes yhtä korkeita lukemia tarjoaa viime syksyn Yrittäjägallup. Sen mukaan 86 prosenttia suomalaisista pk-yrityksistä ottaa huomioon vastuullisuusnäkökulmia toiminnassaan. Luvut ovat nousseet paljon ja nopeasti.
Myös yritysvastuun tavoitteet ovat muuttuneet ratkaisevasti. Vielä pari vuotta sitten vastuullisella toiminnalla ”varmistettiin tulevaisuuden toimintaedellytyksiä” ja ”vahvistettiin asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamusta”. Nämä pitkän aikavälin ja hankalasti todennettavat tavoitteet ovat FIBS:n mukaan menettäneet olennaisuuttaan. Niiden rinnalle on noussut lyhyen aikavälin selkeästi mitattavia tavoitteita, kuten myynnin ja osakkeen arvon kasvu. Pörssiyhtiöistä jo 36 prosenttia kertoo osakkeen arvon kasvattamisen olevan yksi tärkeimpiä vastuullisuuden kautta tavoiteltavia liiketoimintahyötyjä. Tärkein se ei kuitenkaan ole. Vastuullisuuden tärkeimpänä liiketoimintahyötynä pidetään maineen rakennusta ja brändin arvon kasvattamista (61 prosenttia vastaajista). Myös asiakastyytyväisyyden lisääminen nähdään tärkeänä (34 prosenttia vastaajista).
Nousussa: työntekijä
Ilmastonmuutos erottuu edelleen muista vastuullisuuden ajankohtaisista teemoista tulevaisuuden painopisteenä. Sen nimesi erittäin tärkeäksi painopisteeksi 66 prosenttia vastaajista (58 prosenttia vuonna 2019). Myös sosiaalisen vastuun teemojen tärkeys on noussut kautta linjan. Erityisesti työntekijöiden oikeudet, monimuotoisuus ja yhdenvertaisuus koetaan tärkeiksi. Myös asiakastietojen yksityisyyden ja datan arvo on noussut vastuullisuusagendalla; valtaosalla isoista yrityksistä onkin jo ohjeistus vastuulliseen datan käsittelyyn ja käyttöön.
Vastuullisuuden merkityksen kasvu ja vastuullisuusteemojen ilmestyminen johtoportaan palaverilistoille on ollut odotettua – muutoksen nopeus on vain yllättänyt. Kuluttajat ja kansalaiset ovat jo kauan penänneet yrityksiltä vastuullisempaa ja läpinäkyvämpää toimintaa. Parina viime vuonna vastuullisuuden kirittäjiksi ovat nousseet myös rahoittajat ja lainsäätäjät. Suunniteltu EU:n ilmasto- ja kiertotaloussääntely vaatii yrityksiä huolehtimaan ympäristöasioista entistä kattavammin ja kunnianhimoisemmin. Myös EU:n kestävän rahoituksen sääntely ja pankkien omat vastuullisuustavoitteet vaikuttavat suoraan rahan saatavuuteen ja hintaan. Vihreää siirtymää ja ylipäätään vastuullista toimintaa tukevat ratkaisut löytävät kyllä tarvitsemansa rahan.
Oma vastuullisuus
Kestävien tuotteiden ja palveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti. Tämä luo huikeita kasvun mahdollisuuksia sadoissa vastuullisissa pirkanmaalaisissa yrityksissä. Mahdollisuuksien toteutuminen edellyttää onnistumista monissa toiminnoissa, ei vähiten markkinoinnissa ja viestinnässä. Mutta ei näissäkään onnistuminen mitään kikkakolmosta vaadi – tämän sanomme kymmenien vastuullisuusraporttien ja satojen vastuullisuusartikkeleiden ja -tarinoiden kokemuksella.
Tärkeintä vastuullisuusviestinnässä on se, että ylipäätään viestii; kerrot aktiivisesti ja avoimesti niistä teoista ja tuloksista, jotka ovat olennaisia nimenomaan sinun yrityksesi vastuullisuudelle. Jokaisella yrityksellä on omat vastuullisuuden teemat ja painopisteet. Niihin sinun kannattaa keskittyä ja niistä sinun kannattaa viestiä. Simppeliä!
Ari Selander
Toimitusjohtaja
Viestintätoimisto Selander & Co. Oy