Martti Wallin, Suomen suurlähetystö, Washington D.C.
Ukrainan sota ja Kiinan vahvistuminen ovat muuttaneet maailman turvallisuuspoliittista tilannetta.
Kiina on ollut suurin USA:n kauppakumppani ja tuonti saavutti huippunsa vuonna 2022. Tänä vuonna lasku on ollut nopeaa, ja Meksiko on kasvanut Kiinaa merkittävämmäksi kauppakumppaniksi.
Kiina on USA:lle ongelmallinen kahdella tavalla. Vaativien mikropiirien valmistuksesta 90 prosenttia tulee Taiwanista, jonka itsenäisyyttä Kiina ei ole tunnustanut. Toinen ongelma on Kiinan kyvykkyys korkeissa teknologioissa. Kiina myös haastaa Yhdysvaltojen asemaa teknologiajohtajana. Australian Strategy PolicyInstituten mukaan 44 kriittisessä teknologiassa Kiina on johtava maa 37:ssä.
Maailmantalouden kannalta kauhuskenaario on Taiwanin puolijohdetuotantoa häiritsevä konflikti, joka romahduttaisi mikrosirujen saatavuuden ja johtaisi maailmanlaajuiseen lamaan. USA kehittää sotilaallista kykyään nostaakseen kynnystä konfliktin aloittamiselle. Jos tämä ei riitä, tarvitaan kyky voittaa sota.
Kaluston määrällä ja suorituskyvyllä USA on maailman johtava sotilasmahti. Korkealla teknologialla on merkittävä rooli erityisesti tiedustelun, valvonnan, johtamisen ja maalittamisen tuen järjestelmissä.
Ukrainan sota on osoittanut, että perinteiset asejärjestelmät eivät ole poistumassa. Korkealla teknologialla voidaan saada ratkaisevaa lisätehoa aseiden suorituskykyyn ja vaikuttavuuteen. Julkisina esimerkkeinä ovat suomalaisen ICEYE:n satelliitit.
Nykytilanne vaatii suorituskykypuutteiden nopeutettua täydentämistä. Ukrainan sodan aiheuttama sotamateriaalin kulutus vaatii varastojen täydentämistä myös perinteisissä asejärjestelmissä.
Kaikissa hankkeissa on pyrkimys avoimeen arkkitehtuuriin, jolloin järjestelmän osia voidaan hankkia, kehittää ja korvata joustavasti. Teknologialla ei ole itseisarvoa. Merkitystä on ainoastaan suorituskyvyllä, joka kyetään riittävässä laajuudessa levittämään joukkojen käyttöön.
Suomen ainutlaatuisen vahva osaaminen 5G/6G-teknologioissa on Yhdysvaltain näkökulmasta erityisen kiinnostavaa.
Department of Defensen (DoD) alla toimii kymmeniä itsenäisiä hankintaorganisaatioita. Yksittäisen yrityksen kannalta voi olla vaikeaa sanoa, missä juuri heidän tarjontaansa liittyvä asiakas oikeasti on.
Vientivalvonta ohjaa voimakkaasti vientiä Yhdysvaltain ulkopuolelle. Myös informaation vienti on luvanvaraista, mikä mutkistaa keskustelua ja tarjoustoimintaa. Kauppatapa ja vaatimukset ovat yksityiskohtaisesti määriteltyjä ja poikkeavat totutusta. Helpompaa voi olla toimiminen jonkun isomman yrityksen alihankkijana.
Kolmannen kanavan DoD:n hankkeisiin tarjoavat erilaiset tutkimuslaitokset, jotka tuntevat kehitysohjelmien sisällön. Mielenkiinto suomalaisia yrityksiä kohtaan on tällä hetkellä suurempaa kuin koskaan.
Yhdysvaltain puolustusmarkkinoilla kilpailutilanne on kova. Menestykseen on kaksi vaihtoehtoa: tuote tai palvelu on aidosti kilpailukykyinen tai tarjotaan kriittistä tuotantokapasiteettia.
Nopeiden voittojen perässä ei Yhdysvaltoihin kannata lähteä – asiakassuhteen luominen ja luotettavan kumppanuuden rakentaminen vie aikaa ja rahaa. Pysyvä läsnäolo auttaa asiaa.
Sotaa käyville joukoille halutaan paras saatavissa oleva kyvykkyys ja siinä edes Yhdysvallat ei kuvittele onnistuvansa yksin.
Martti Wallin
Teollisuusneuvos
Suomen suurlähetystö,
Washington D.C.