– Tunnelinporaukseen vaaditaan nykyään laitteet, joita voi käyttää suunnitteluun, automaattiseen työskentelyyn ja datan keräämiseen esimerkiksi siitä minne ja kuinka pitkälle on porattu, Pekka Koski kertoo. Kuva Marjaana Malkamäki
Sandvik innovoi kaivosteollisuudelle digitaalisia, autonomisia ja etäohjattuja järjestelmiä Tampereen Myllypurossa. Paikallisjohtaja Pekka Koski on tehtävässään uusi, mutta tehtaat, porat ja tunnelit hän tuntee läpikotaisin jo Tamrockin ajoilta.
Pekka Koski päätyi porien maailmaan sattumalta. Hän sai opiskeluaikana Tamrockista harjoitustyön, joka tuli tehtyä sen verran hyvin, että tuoreelle diplomi-insinöörille tarjottiin heti valmistumisen jälkeen työpaikkaa. Ensimmäisessä käyntikortissa luki Tampella Tamrock, vuosi oli 1989.
– Tämä oli jo silloin globaali edelläkävijäyritys, jossa tehtiin mielenkiintoisia asioita sekä teknologia- että tuotantomielessä. Tampereella tosin oli vielä kovin suomalainen organisaatio. Siitä kasvoi multikulttuurinen vasta 2000-luvulla ja nykyisinhän täällä työskentelee useita eri kansallisuuksia, kaikkiaan noin 1400 ihmistä.
Nyt käyntikortissa lukee Sandvik Mining and Rock Technology. Nimen lisäksi myös yhtiön tuotteet ovat muuttuneet, vaikka porauslaitteita edelleen valmistetaankin. Manuaaliohjauksesta on siirrytty autonomisiin laitteisiin ja digitalisaatioon. Robottien myötä Myllypurossa on tarvittu myös aivan uudenlaista asiantuntemusta, muun muassa mekatroniikka- ja järjestelmäosaajia.
Kaiken digihypen keskellä Koskea ilahduttaa, että jokaisen Tampereella valmistuvan hydrauliporakoneen kyljessä lukee yhä Tamrock.
– Minulla tuntuu edelleen olevan oranssi sielu. Tykkään, että vanhaa brändiä vaalitaan nimenomaan hydrauliporakoneessa, joka on koko porauslaitteen ydin.
Sandvikin älykäs maanalainen porauslaite edustaa kaivoslaitteiden uutta sukupolvea. Kuva Sandvik
Digitalisaatio tehostaa johtamistakin
Kun Pekka Koskelta kysyy, mikä on erityisen innostavaa juuri nyt, vastaus tulee napakasti: digitalisaatio!
– Mehän myymme paljon muutakin kuin rautaa, olemme maailman johtava autonomisten kaivoskoneiden ja toiminnanohjausjärjestelmien toimittaja.
Nykyisin kaivos voi toimia jopa täysin miehittämättömänä. Lastauslaitteet ja muut koneet eivät tarvitse kuljettajaa, sillä niitä hallitaan digitaalisesta operaatiokeskuksesta. Laitteita on mahdollista ohjata etänä vaikka toiselta mantereelta.
Autonomisen kaivoksen operaatiot ohjelmoidaan ja analysoidaan erilaisilla digitalisaatioratkaisuilla ja teknologioilla. Porauslaitteet keräävät työskennellessään koko ajan lisää tietoa ja välittävät sitä analysoitavaksi. Tieto kulkee jopa neljän kilometrin syvyydestä.
Koski odottaa ihmisen ja robotin yhteistyön yleistyvän kaivoksissa nopeasti.
– Digitalisaatio liittyy myymiemme tuotteiden lisäksi myös oman toimintamme kehittämiseen. Meillä on parhaillaan menossa iso investointiprojekti, jossa robotisointi on tärkeässä roolissa. Tavoitteena on maailman paras digitalisoitu porakonetehdas.
Digitalisaation ansiosta tietoa voidaan kerätä, analysoida ja hyödyntää aina vain paremmin.
– Se on tuonut tehokkuutta koko tehtaan ohjaamiseen ja myös johtamiseen. Hyödynnämme tilastollista prosessinohjausta ja toteutamme monenlaista datankeräystä. Analytiikka, joka tähän liittyy, on kiehtova alue. Sen avulla pystymme säätämään prosesseja aina vain tehokkaammiksi, ja näin parantamaan pääoman käyttöä, nopeutta ja ketteryyttä. Tässä on vielä paljon kehitettävää ja mahdollisuuksia.
Tuotantopuolen osaaminen ei Suomessa riitä
Tulevaisuuden kaivosratkaisuja innovoidaan Sandvikin oman henkilöstön ja kumppaneiden voimin. Joukosta löytyy huippuosaajia lukuisilta aloilta: digitalisaatio, automaatio, hydrauliikka, datankäsittely, materiaaliteknologia… Ensi vuoden alussa työ tehostuu entisestään, kun Tampereelle valmistuu uusi innovaatiokeskus.
Mutta:
– Tämähän ei ole pelkkää digiä, vaan myös teollista tuotantotoimintaa. Pirkanmaalla – tai edes koko Suomessa – ei kuitenkaan ole tarpeisiimme nähden riittävästi koneistukseen, hiontaan ja muuhun perinteiseen valmistusteknologiaan liittyvää tutkimusta ja opetustoimintaa. Näiden alojen osaavien ammattilaisten rekrytointikin on haastavaa. Siksi teemme yhteistyötä myös saksalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, Koski sanoo.
Ratkaisua asiaan etsitään yhdessä muiden älykkäiden laitteiden valmistajien kanssa.
– Sandvik on draiverina muun muassa MEX-kehityshankkeessa, joka rakentaa suomalaiselle älykkäälle teknologialle entistä kilpailukykyisempää ekosysteemiä. Kahdentoista organisaation yhteinen MEX (Manufacturing exellence ecosystem) käynnistettiin Tampereen seudulta, mutta mukaan on tullut jäseniä muualtakin. Tavoitteena on globaali johtajuus kehittyneissä teollisuuslaitteissa ja -prosesseissa, mutta mietimme myös, miten pystyisimme kehittämään tämän alan osaamista ja houkuttelevuutta.
– Sandvikin Tampereen koekaivoksessa on jo neljä kilometriä tunneleita ja lisää tulee. Täällä testataan kaikki valmistuvat laitteet. Koekaivoksessa on myös tutkimuslaboratorioita. Kuva Marjaana Malkamäki
Kehitystyötä Kiinaa myöten
Pekka Koski on viihtynyt kaikki työvuotensa samalla tontilla Myllypurossa, eikä ihme. Sandvik on investoinut vahvasti Tampereelle, mikä on mahdollistanut kehityksen kärjessä toimimisen. Toimipiste on kasvanut ja kansainvälistynyt, organisaatiotakin on uudistettu moneen otteeseen.
Urapolku on kuljettanut häntä tehtävästä toiseen ja niiden kautta on muodostunut selkeä kokonaiskuva Tampereen toimipisteen toiminnoista.
– Aloitin täällä laatuinsinöörinä, jonka jälkeen johdin tuotantoa erilaisissa tehtävissä 15 vuoden ajan. Seuraavaksi siirryin liiketoimintaprosessien kehittämiseen ja olin myös mukana uudistamassa Kiinan tehtaan toimintaa. Siirsimme sinne teknologiaa sekä laajensimme ja ajoimme ylös toimittajaverkostoa. Se oli kiinnostava kokemus. Kiinalaiseen kulttuuriin ja toimintatapaan on hyvin vaikea päästä sisälle, sillä bisnes perustuu täysin verkostoihin ja henkilökohtaisiin suhteisiin.
Eettisyys edellä
Kaivosalalla on mennyt lujaa jo pitkään ja metallien markkinahinnat ovat käyneet jopa ennätyskorkealla. Samaan aikaan ala panostaa entistä ympäristöystävällisempiin ratkaisuihin, muun muassa vaihtoehtoisten energianlähteiden käytön lisäämiseen sekä energiatehokkaampien tuotantotapojen kehittämiseen.
Kaikki tämä on nostanut Sandvikin Tampereen toimipisteen tuotannon kovaan kasvuun – joka tosin on nyt hieman taittunut. Pekka Koski seuraa markkinoiden kehittymistä entistäkin tarkemmin, sillä hänet nimitettiin toukokuussa paikallisjohtajaksi. Hänen vastuulleen kuuluu edelleen myös porakoneiden laadun kehittäminen.
– Täällä Tampereella toimii kolme eri Sandvikin divisioonaa tuotekehitysyksikköineen ja tehtaineen. Minun tehtäväni on varmistaa, että tämä on ihmisille hyvä työpaikka ja divisioonille toimiva alusta teknologian kehittämiselle.
– Toimenkuvaani kuuluvat myös ympäristö- ja turvallisuusasiat. Itselleni on tärkeää, että voin noudattaa kaikessa toiminnassa eettistä toimintatapaa, eivätkä esimerkiksi teknologian kehittämiseen liittyvät ratkaisut ole ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa. Haluan toimia niin, että pystyn nukkumaan yöni rauhassa, vaikka tässä tehtävässä joutuu tekemään myös vaikeita päätöksiä.
Koski kertoo johtamistapansa muuttuneen vuosien varrella aiempaa systemaattisemmaksi.
– Hyvä strategia auttaa johtamisessa. Japanilainen Hoshin Kanri -johtamismenetelmä on kiinnostava, siinä strategia konkretisoidaan ja määritellään, mitä se kullakin organisaation tasolla tarkoittaa. Jokaiselta tasolta myös kerätään palautetta ja käytetään saatua tietoa strategian, tavoitteiden sekä myös itsensä muuttamiseen. Eli kannattaa kuunnella – ja myös hyödyntää saatu palaute.
Pekka Koski
1962 syntyy Vesilahdella
1981 ylioppilas, Lempäälän lukio
1989 diplomi-insinööri (tuotantotalous, tuotantotekniikka), Tampereen teknillinen korkeakoulu
Ura
2019 – Site Manager / paikallisjohtaja, Sandvik Tampere
2016 – Head of Quality, Sandvik Rock Drills
2015–2016 Head of Quality Assurance, Sandvik Construction
2012–2015 Vice President, EHS & Quality, Sandvik Surface Drilling &Tunneling
2010–2011 Head of Global Q&PT, Sandvik Surface Drills
2007–2010 Business Process Development Mgr, Sandvik Tampere
1997–2006 Production Mgr, Plant Mgr, Sandvik Tamrock
1992–1996 Workshop Mgr, Tamrock
1989–1991 Quality Engineer, Tamrock
Luottamustoimia
– Teknologiateollisuus ry:n Energiatyöryhmä (2008–2015), Turvallisuustyöryhmä (2009–2012), Ympäristötyöryhmä (2008–2010)
– Teknologiateollisuuden Tampereen alueyhdistys 2008–2010
– Tampellan Teollisuusoppilaitos Oy: hallitus 2002–2010, hallituksen pj. 2005–2010
– Tampereen teknillinen korkeakoulu: Tuotantoteknillinen neuvottelukunta 2008–2013
– Suomen Konepajainsinööriyhdistys ry
– Tampereen Teknillinen Seura
”Olen mukana seuran mentorointiprojektissa. Toimin toisen henkilön mentorina eli pyrin tukemaan hänen kompetenssiaan ja kehittymistään.”
Perhe
Naimisissa yrittäjä Katriina Mäkelä-Kosken kanssa. Kaksi aikuista tytärtä, joista vanhempi on taloustieteiden maisteri ja työskentelee pankkiirina Tanskassa, nuorempi tekee taloustieteen gradua. Koti on Lempäälässä.
Harrastukset
Pyöräily ja muu kuntourheilu, golf, kirjallisuus, metsästys ja kalastus.
”Kuntoliikunta on minulle tärkeää, kaikki kiinnostaa missä mennään kovaa ja pulssi nousee. Luen paljon ja aikalailla kaikkea: ammattikirjallisuutta, elämäkertoja, kaunokirjallisuutta, dekkareita.”
Motto
Työ, tekniikka ja teekkarihenki.
”Opin työn tärkeyden jo lapsuudessani maatalon poikana ja olen aina ollut hyvin työorientoitunut. Myös tekniikka on kiinnostanut pienestä pitäen. Teekkarihenki on elämänasenne. Se tarkoittaa, että suhtautuu asioihin positiivisesti, mutta tarvittaessa myös kyseenalaistaen. Ja että työssäkin pitää olla hauskaa.”
Mistä saat virtaa?
”Tulevaisuudessa toivottavasti yhä enenevässä määrin uusiutuvista tai aineettomista luonnonvaroista. Olen koko ikäni liikkunut luonnossa ja arvostan luonnon monimuotoisuutta. Se on asia, jota haluan vaalia ja siksi valmistamiemme tuotteiden ja toiminnan ekologisuus on minulle tärkeää.”
Teksti Jenni Satola