”Pirkanmaan on vaadittava sitä, mitä sille faktojen perusteella kuuluu”


Kuva Laura Vanzo, Visit Tampere.

Pirkanmaan edunvalvontaryhmä on julkaissut keskeiset hallitus­ohjelmatavoitteet, joihin odotetaan sitoutumista ja vaikuttavia ­tekoja seuraavalla vaalikaudella. ­Tavoitteet ovat tärkeitä yrityksille ­ja Pirkanmaalle kasvumaakuntana, mutta myös ­koko Suomelle.

Pirkanmaan hallitusohjelma­tavoitteet voi tiivistää kolmeen ­pääteemaan, jotka ovat kilpailukykyiset yhteydet eli hyvä saavutettavuus, vahvan osaamisen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä innovaatioiden vauhdittaminen.

Tavoitteiden takana ovat laajasti Tampereen kaupunki, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunkiseutu, Tampereen kauppakamari, Pirkanmaan Yrittäjät ja Business Tampere. Valmisteluun osallistui myös Tampereen korkeakoulu­yhteisö.

– Vaalivuosi oli yhteisen ponnistuksemme alulle paneva voima, mutta poliittiset jännitteet eivät siinä näkyneet. Päinvastoin teimme työtä hyvin yksituumaisesti, sanoo työryhmän jäsen, maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

Lisämaustetta työskentelylle antoi hallituksen viime syyskuussa antama vuoden 2023 talousarvioesitys, jossa Pirkanmaalle tärkeät liikennehankkeet jäivät lähes kokonaan ilman rahoitusta. Ahonen sanoo, että tunnelmat olivat tuolloin pettyneet ja turhautuneet, mutta samalla ryhmän sisu nousi.

– Kun hyvässä hengessä valmistellut hallitustavoitteemme eivät saaneet vastakaikua, ymmärsimme, että samoista rahoista kilpailevat tahot tekevät edunvalvontaa kovalla retoriikalla.

– Pirkanmaa on kasvumaakunta, keskeinen sijainniltaan ja monen väylän solmukohta. Silti se on saanut väylähankkeisiin asukasta kohti laskettuna toiseksi vähiten rahoitusta koko maassa. Jostakin syystä olemme jääneet pahnanpohjimmaisiksi, ja tämän täytyy nyt muuttua.

Pirkanmaan vaatimukset perustuvat faktoihin

Hallitusohjelmatavoitteet on koottu Pirkanmaan kädenjälki 2030 -julkaisuun, jota viestitään eri kanavilla ja koko taustaryhmän voimin aktiivisesti.

Kulkuyhteyksien kehittämisen ykkösenä on Tampereen henkilöratapihan kunnostus ja seuraavana pääradan peruskorjaus. Suomi-radan eli suurnopeusyhteyden selvittämistä on tavoitteiden mukaan jatkettava.

– Tampereen asema on Suomen tärkein vaihtoasema, joten sen kunnostus sujuvoittaa koko maan raideliikennettä. Päärata taas on Suomen raideliikenteen selkäranka, Ahonen sanoo.

– Euroopassa päärata nähdään EU-rahoitettavana main linena ja muut radat kansallisesti rahoitettavina yhteyksinä, mutta Suomessa asetelma ei olekaan yhtä selvä. Aluepoliittisista syistä päärata on jäänyt ilman sille kuuluvaa kansallista arvoa.

Teiden parannuksessa tärkeysjärjestys on valtatie 9, valtatie 3 ja valtatie 12.

– Kolmekymmentä prosenttia Pirkanmaan tieverkolla tapahtuvista kuljetuksista palvelee muuta Suomea. Olemme todella liikenteen solmukohta keskellä maata.

Valtateiden kunnosta Ahonen sanoo, että kyse on suorastaan hätätilasta.

– 9-tien palvelutaso on sitä luokkaa, että se ei enää vastaa valtatien määritelmää. Tämän elinkeinoelämälle ja pk-yrityksille elintärkeän väylän parannusten rahoitukseen on syntynyt murheellinen pullonkaula. Muutoksen puolesta on pidettävä kovaa meteliä.

Anna-Mari Ahonen lähettääkin pirkanmaalaisille kansanedustajaehdokkaille vakavia terveisiä.

– Seuraavalla hallituskaudella kansanedustajilta tarvitaan poliittista rohkeutta enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Odotan aktiivista saavutettavuuspolitiikkaa ja taistelua kasvumaakunnan tarpeiden puolesta.

– Äänestäjänä varmistaisin, miten oma ehdokkaani aikoo taistella Pirkanmaan hallitusohjelmatavoitteiden puolesta. Jääkiekkotermein kysyisin, uskaltaako hän laittaa kroppaa peliin.


– Asiantuntijana minun on helppo ponnistella Pirkanmaan hallitustavoitteiden puolesta, sillä ne perustuvat puhtaasti faktoihin, Anna-Mari Ahonen sanoo.

Teollisuus kuljettaa kumipyörillä

Nokian Linnavuoressa sijaitseva Agco Power ottaa vastaan joka kuukausi yli kaksi miljoonaa kiloa materiaaleja, ja tehtaanporteista lähtee saman verran moottoreita ja muita tuotteita maailmalle. Kuljetukset suuntautuvat satamiin ja 9-tietä pitkin -Jyväskylän taakse Agcon Suolahden tehtaalle.

– Raiteita ei Agcolle tule, joten tavara kulkee ainoastaan konteissa tai perävaunuilla, sanoo toimitusjohtaja Juha Tervala.

Tampere-Pori-tieltä tehtaalle johtava Miharin paikallistie on ollut oikea murheenkryyni Agcolle ja sen henkilöstölle. Tie ei kestä raskasta liikennettä. Sen kunnosta ja talvikunnossapidosta on valitettu tien ylläpitäjälle useita kertoja. Nyt näyttää siltä, että uupumaton muistutus tuottaa tulosta, mutta kevyen liikenteen väylää ei tielle saada vieläkään työssäkäyvien turvaksi.

Miharintie on Tervalan mukaan tyypillinen esimerkki nyky-Suomen teiden kunnosta.

– Korjausvelkaa on todella paljon, mutta niukkuutta jaetaan. Näkymät ovat hurjat, kuin kehitysmaasta.

– Päättäjät eivät ehkä ymmärrä seurauksia, jos rekka juuttuu huonosti auratulle tielle tai särkyy monttuun. Vain muutaman tunnin viive voi pysäyttää kokonaisen tehtaan. Kustannukset alkavat juosta ja ne kasvavat eksponentiaalisesti, jos katko jatkuu. Ja jos ihmishenkiä menetetään, sitä ei korvata millään.

Teollisuudella ei ole nykyään suuria varastoja, joilla ne voisivat varautua kuljetushäiriöistä syntyviin katkoihin. Varastot ovat kumipyörien päällä.

– Yrityksiä ei pitäisi kuihduttaa sillä, että kulkeminen on hankalaa. Kunpa tämä viesti menisi Arkadianmäelle asti.


Suorat lentoyhteydet Pirkkalasta Saksaan olivat Agcolle mieluisa uudistus. – Yhteyksien säilyminen on nyt yritysten omissa käsissä. Niitä kannattaa käyttää, Juha Tervala sanoo.

Pääradan matkustajajunissa liian tiivis tunnelma

– Tänäkin aamuna iso joukko goforelaisia on astunut junaan. Pääkonttorimme on Tampereella, mutta suurin toimipisteemme on Helsingissä ja suurin osa asiakkaistamme sijaitsee pääkaupunkiseudulla, Gofore Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Nylund kertoo.

Goforelaiset käyttävät päärataa ahkerasti. Matkustajavirta kulkee aamuisin pääasiassa Tampereelta Helsinkiin.

– Suosimme junaa. Se on meille luonteva tapa liikkua. Taustalla on Goforen ympäristötavoitteet ja ympäristösyitä yleisemminkin. Juna on meille myös työympäristö.

Matkustus pääradalla on palautumassa pandemian jälkeen. Myös ongelmat ovat palanneet.

– Hybridityö on lisääntynyt yrityksissä, ja ehkä se on jakanut matkustusta aamuisin usealle tunnille. Kaikki eivät enää pyri samaan seitsemän junaan, mutta ruuhkat ovat silti melkoiset. Matkustajamäärät ovat vahvassa nousussa ja tungos alkaa olla pandemiaa edeltävällä tasolla.

– Junamatkustus ei saisi olla sellaista, että matka pitää varata etukäteen viikkoa ennen tai jopa aiemmin. Sellainen ei sovi työskentelymme rytmiin ja tapaan. Yhteyden pitää olla käytettävissä aina, vaikka lähtö tulisi saman tien.

Matka-ajan lyhentäminen ei ole Nylundin mielestä päätavoite Helsinki-Tampere-välillä.

– Olisihan se hienoa taittaa matka tunnissa, mutta mielestäni nopeus korostuu keskusteluissa välillä liikaa. Pendelöivä työssäkäyvä kärsii eniten kapasiteettiongelmista.


Mikael Nylund puhuu junan käyttöön kannustavien yritysten suulla. – Aamujunassa tavataan kilpailijan kollegoita ja puhutaan usein junamatkustamisen hankaluudesta.

 

Scroll to Top