Pirkanmaalaisten kansanedustajaehdokkaiden mielestä liikenneväylien ja -yhteyksien parantaminen ja erityisesti tunnin juna Tampereelta Helsinkiin kuuluvat ehdottomasti uuden hallitusohjelman kärkitavoitteisiin. Hepitävät myös tärkeänä, että seuraavassa hallituksessa on ministeri Pirkanmaalta.
Tampereen kauppakamarilehti kysyi Pia Viitaselta, Oras Tynkkyseltä, Sami Saviolta, Jouni Ovaskalta ja Anna-Kaisa Ikoselta, mitä mieltä he ovat Tampereen ja Pirkanmaan yhteisistä, alueellisista hallitusohjelmatavoitteista ja mitä muita asioita he nostaisivat esille. Entä mitä etua olisi siitä, että Pirkanmaalta tulisi ministeri seuraavaan hallitukseen ja mihin asioihin ehdokas haluaisi ministerinä vaikuttaa?
Jouni Ovaska, keskusta
– Yhteiset tavoitteet on helppo allekirjoittaa. Pirkanmaa on maan toiseksi suurin kasvukeskus, ja meidän on kyettävä haastamaan Helsinki ja pääkaupunkiseutu. Päättäjien on yhdessä yrityselämän kanssa huolehdittava, että Pirkanmaalle syntyy lisää työpaikkoja. Tällä hetkellä moni vastavalmistunut kokee olevansa pakotettu muuttamaan työn perässä pääkaupunkiseudulle, vaikka haluaisi rakentaa tulevaisuuttaan Pirkanmaalla.
Menestyminen alkaa saavutettavuudesta ja osaamisesta. Suomi-rata ja tunnin juna Tampereen ja Helsingin välillä ovat maan tärkeimmät ratahankkeet. Toivon yleissuunnittelulta toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joilla EU-rahoitus varmistetaan.
Vaikka Pirkanmaalla suunnitellaan mittavia raidehankkeita, ihmiset ja tavarat eivät kulje maakunnassa ilman kumipyöriä. Valtatiemme eivät tällä hetkellä täytä laatuvaatimuksia. Valtatiet 3, 9 ja 12 tarvitsevat pikaista parantamista. Seuraavaan hallitusohjelmaan on kirjattava myös Hämeenkyrön ohitustie.
Myös alempiasteisesta tieverkosta on huolehdittava. Yksityisteiden valtionavustusten on oltava riittävällä tasolla, jotta maaseudun elinvoimaa voidaan parantaa.
Tulevalla vaalikaudella koulutuksen, erityisesti ammatillisen koulutuksen rahoitusta on lisättävä. Toisen asteen opiskelupaikka on taattava jokaiselle nuorelle, opintojen on sisällettävä nykyistä enemmän lähiopetusta sekä ohjausta opiskeluun liittyvissä asioissa.
Korkeakoulujen rahoituksen tasosta on huolehdittava. Siten varmistetaan laadukas tutkimus myös Tampereella.
Peruskoulumme ei tarvitse uusia kärkihankkeita, sen on oltava jatkuva kärkihanke.
Pirkanmaa tarvitsee oman ministerin. Olen monesti nähnyt, miten kansanedustajan ja ministerin kotipaikka korostuu päätöksenteossa. Joku voi pitää pekkarointia kirosanana, mutta Mauri Pekkarisen erityisavustajana ja keskustan puoluesihteerinä opin, miten ja millä tavalla asioihin vaikutetaan oikeaan aikaan. Kotiseutua on puolustettava rohkeasti, ja erityisesti siksi, että maakuntamme menestys tuo menestystä myös muualle Suomeen.
Pia Viitanen, sosiaalidemokraatit
– Alueen yhteiset tavoitteet ja yhteistyö niiden eteenpäin ajamisessa ovat todella tärkeitä asioita. Tavoitteissa korostuu hyvin Pirkanmaa kehittyvänä ja vetovoimaisena tulevaisuusmaakuntana. Vahvuuksiamme ovat osaaminen, monipuoliset liikenneyhteydet, kulttuuri, ympäristöosaaminen, riittävä pöhinä ja uudistumiskyky. Ne ovat myös kasvun ja paremman työllisyyden avaimia.
Liikennehankkeissa meillä on vireillä monta asiaa kiskoilla, teillä ja ilmassa ja siten paljon valvottavia maakunnan etuja. Nopea yhteys Suomen pääradalla Helsingistä Tampereelle on tärkeä alueen saavutettavuudelle ja ihmisten sujuvalle arjelle. Samoin kolmos- ja ysitien investoinnit ovat kiireellisiä.
Kaikissa näissä on onnistuttava, joten en laittaisi eri hankkeita vastakkain. Myös tavoitteet joukkoliikennetuesta ja työmatkaliikennettä sujuvoittavasta liikennejärjestelmästä ovat tärkeitä.
Tampereen yliopiston rahoituksen turvaaminen yhdistymisen jälkeisellä taipaleella on olennaista ja merkittävää koko valtakunnalle, tarjoaahan Tampereen yliopisto koulutusmahdollisuuksia uusin eväin.
Kasvavalle Pirkanmaalle on tärkeää myös ammattikoulutuksen resurssien lisääminen. Nuorten on saatava nykyistä enemmän lähiopetusta ja entistä paremmat valmiudet työelämään, yrityksissä ei ole mahdollisuutta kouluttaa heitä kaikessa. Tarpeellinen määrä aloituspaikkoja on turvattava.
Itse pidän hyvin tärkeänä maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimusten jatkumista. Sopimuksilla voimme kehittää yhdyskuntarakennettamme, saamme valtion mukaan tavoitteiden toteuttamiseen ja turvaamme asuntojen riittävän määrän.
Korostan myös kulttuuria. Pirkanmaa on merkittävä kulttuurimaakunta, ja kulttuuripalvelut tuovat osaltaan elinvoimaa aluetalouteen – selvityksen mukaan yli 200 miljoonan euron edestä – sekä parantavat työllisyyttä ja yritysten mahdollisuuksia. Hyvä esimerkki maakunnallisen vaikuttamisen voimasta on Tampereen Työväen Teatterin rahoitusleikkauksen torjuminen eri toimijoiden yhteistyönä.
Ilmastonmuutoksen torjuminen on samoin tärkeä tavoite. Kannatan Pirkanmaan hyvän ympäristöosaamisen kehittämistä bio- ja kiertotalouden kärjessä.
Ministeristä on aina etua. Maakunnalle tärkeät asiat etenevät paremmin ja varmemmin. Ministeri kykenee tuomaan valtioneuvostossa maakunnalliset tavoitteet vahvasti esille, lisäksi hän valmistelee usein maakunnan tavoitteisiin kuuluvia asioita. Asunto-, viestintä- ja kulttuuriministerinä vastaani tuli asioita, joiden merkitystä saatoin arvioida myös Pirkanmaan näkökulmasta.
Ministerinä vaikuttaisin mahdollisimman laajasti maakunnallisiin tavoitteisiin, jotka liittyvät osaamiseen, turvallisuuteen, kiertotalouteen ja sujuvaan liikenteeseen. Ministeri vaikuttaa hallituksessa myös asioihin, jotka eivät suoranaisesti kuulu omaan salkkuun. Nyt ministeri Pirkanmaalle!
Sami Savio, perussuomalaiset
– Kaikki hallitusohjelmatavoitteet ovat tärkeitä, mutta ensisijaisena niistä pitäisin ripeää toisen asteen koulutuksen kehittämistä ja erityisesti riittävän lähiopetuksen takaamista osaavan työvoiman kouluttamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös perussuomalaiset pitää puolueena toisen asteen koulutusta erittäin tärkeänä kehityskohteena. Esimerkiksi Ylöjärven yrittäjyyspainotteisen lukion mallia tulisi hyödyntää laajemmin muissakin Suomen kunnissa.
Pääradan junayhteyksien kehittäminen on tärkeää Pirkanmaan lisäksi lähes koko läntiselle Suomelle. Samalla edistetään työvoiman liikkuvuutta.
Tampere3-hankkeelle on jo annettu alkusysäys, mutta luonnollisesti hankkeen toimintaedellytykset on varmistettava jatkossakin.
Mielestäni tärkeitä ovat muun muassa Helsinki–Hämeenlinna–Tampere-väylän yritysyhteistyön tiivistäminen ja Tampere–Pirkkalan lentoaseman tarjoamien kansainvälisten yhteyksien kehittäminen. Myös Pirkanmaan tarjoamien matkailu- ja virkistysmahdollisuuksien laajempi markkinointi monipuolistaisi maakunnan elinkeinoelämää.
Seuraavan eduskunnan on myönnettävä määräraha kolmos- ja ysitien perusparannuksiin. Tällä parannettaisiin huomattavasti esimerkiksi teollisuuden kuljetusten kilpailukykyä. Laajempaa näkyvyyttä kaipaa myös esimerkiksi Kolmenkulman ECO3-yrityspuisto, joka on hyvä esimerkki yritysmaailman ja korkeakoulujen tekemästä yhteistyöstä ja pirkanmaalaisista innovaatioista.
Pirkanmaan ministerin kädenjälki näkyisi todennäköisesti parhaiten suurten liikennehankkeiden edistämisessä. Myös pirkanmaalaisen korkeatasoisen osaamisen esilletuonti ja edelleen kehittäminen olisi hyvin tärkeää ja edistyisi todennäköisesti helpommin ”oman” ministerin avulla.
Ministerin pääasiallisena tehtävänä on luonnollisesti ajaa koko maan etua. Kohtuulliset tuloveronkevennykset sekä kannustavat lainsäädäntömuutokset investointeihin ja uuden työvoiman palkkaamiseen parantaisivat yleisesti työllisyyttä ja elinvoimaa.
Myös yrittämiseen liittyvän byrokratian purkaminen ja julkisen hallinnon tehostaminen olisivat tehtävälistan kärkipäässä, samoin hallittu maahanmuuttopolitiikka, jossa angloamerikkalaisten maiden mallin mukaan keskityttäisiin korkeasti koulutettujen huippulahjakkuuksien houkuttelemiseen.
On tärkeää varmistaa Pirkanmaan asema Suomen kakkoskeskuksena ja kehitettävä maakuntaa reuna-alueet huomioiden. Tämä edellyttää muun muassa toimivia liikenneyhteyksiä ja korkealuokkaisia oppilaitoksia koko Pirkanmaan alueella. Hyvä väestörakenne, monipuolinen koulutustarjonta ja kehittyvä elinkeinoelämä antavat Pirkanmaalle erinomaiset mahdollisuudet toimia koko Sisä-Suomen kasvuveturina.
Oras Tynkkynen, vihreät
– Pirkanmaan asioiden ajamisen kannalta on erittäin arvokasta, että maakunnan keskeiset toimijat ovat löytäneet yhteisen linjan. Tuen päälinjoja lämpimästi, ja myös vihreät ovat osaamisen vahvistamisen ja kestävien liikenneinvestointien puolella.
Liikennehankkeista ylivoimainen ykkönen on junaliikenteen parantaminen Tampereen ja Helsingin välillä.
Suomella on seuraavalla nelivuotiskaudella edessä joukko isoja ja vaikeita uudistuksia. Sote-uudistus pitää viedä maaliin, sosiaaliturvan uudistus pitää saada hyvään vauhtiin ja työmarkkinoilla tarvitaan uudistuksia työllisyysasteen nostamiseksi. Myös verotusta ja yritystukia pitää miettiä uusiksi. Samaan aikaan meidän pitää ottaa määrätietoisia harppauksia kohti hiilineutraalia kiertotaloutta.
Hyvä käytännön esimerkki ministerin tarpeellisuudesta on työllisyyskokeilun kohtalo. Jos hallituksessa olisi istunut pirkanmaalainen ministeri, olisiko Tampereen kantaa kuultu paremmin? Myös pääradan kehittämisen kannalta olisi avuksi, jos seuraavaan hallitukseen saataisiin ministeri Pirkanmaalta.
Haluaisin olla uudistamassa Suomea innovatiiviseksi, kilpailukykyiseksi ja hiilineutraaliksi kiertotaloudeksi.
Anna-Kaisa Ikonen, kokoomus
– Näen yhteiset edunvalvontatavoitteet hyvin tärkeinä. Sitoudun niihin täysin. Olen ollut mukana tavoitteiden asettamisessa Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja Pirkanmaan maakuntahallituksen varapuheenjohtajana. Kokoomus jakaa samat tavoitteet.
Seuraavat tavoitteet ovat tärkeimpiä: Uuden hallituksen on luotava edellytykset yritystemme ja elinkeinoelämämme menestykselle, koska hyvinvointimme turvataan niiden kautta. Menestyksen avain on hyvässä koulutuksessa – varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja aina korkeakouluihin asti – ja siksi on rohkeasti panostettava osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostusten nostamiseksi neljään prosenttiin tulisi aloittaa kansallinen ohjelma.
Uusi Tampereen yliopisto avaa mahdollisuuksia, joihin on tartuttava. Uuden yliopiston menestyksen varmistaminen on minulle sydämen asia. On myös huolehdittava, että toisen asteen koulutuksella kyetään vastaamaan alueen työvoimatarpeisiin.
Toinen tärkeä tavoite liittyy liikenneyhteyksiin. Toimivat liikenneyhteydet ja saavutettavuus ovat elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta kriittisiä. On vaikutettava alle tunnin junan toteutumiseen Tampereen ja Helsingin välillä – siinä kriittistä on nopea suunnittelu, jotta voidaan päästä kiinni EU-rahoitukseen – maantieyhteyksien sujuvoittamiseen erityisesti valtateillä 3, 9 ja 12 ja Vaitinaron liittymässä sekä maakunnan globaaliin saavutettavuuteen lentoyhteyksien avulla.
Kannatan myös joukkoliikennetuen nostoa, koska sen avulla sujuvoitetaan työmatkaliikennettä ja samalla edistetään ilmastoystävällistä liikkumista erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla.
Kolmas kriittinen tekijä elinvoimalle ja kilpailukyvylle on se, että talouspolitiikan ja verotuksen on kannustettava työntekoa ja yrittäjyyttä. Se palvelee Suomen ja elinkeinoelämämme kilpailukykyä laajemminkin.
Lisäksi pidän tärkeinä vastuuta ja välittämistä. Jokainen lapsi ja nuori ansaitsee mahdollisuuden hyvään elämään, kasvuun ja kehitykseen, ja jokainen vanhus ansaitsee arvokkaan vanhuuden. Suomen tulevaisuuden on oltava tarina turvallisesta ja sujuvasta arjesta, puhtaasta luonnosta ja hyvinvoivista ihmisistä.
Yksi tärkeimmistä tavoitteistamme on varmistaa, että alueemme ääni kuuluu tulevassakin hallituksessa vahvana. Tampere ja Pirkanmaa ovat saaneet odottaa omaa ministeriään. Nyt on sen aika. Toimittuani viime kuukaudet valtiosihteerinä ja ministereiden varahenkilönä olen päässyt tuomaan Pirkanmaan asioita päätöksenteon ytimeen. Samalla olen nähnyt, mikä merkitys on olla mukana pöydissä, joissa päätökset tehdään. Hyvä esimerkki on päärata ja sen eteen tehty työ. Tällaisten liikennetavoitteiden toteutuminen vaatii kovaa edunvalvontaa.
Ministerinä haluaisin aktiivisesti rakentaa Suomen – ja sitä kautta myös alueemme – menestystä ja kilpailukykyä. Haluan tuoda päätöksentekoon yhden asian liikkeen sijaan kokonaisvaltaista otetta ja kykyä yhteistyöhön yli puoluerajojen.
Koonnut Päivi Eskelinen