Lenita Toivakka, Keskuskauppakamari.
Suomella on hyvä maine ja sen tunnettuus Yhdysvalloissa on kasvanut viime kuukausien aikana Nato-hakemusprosessin seurauksena. Teknologinen osaaminen, vakaa yhteiskuntamme ja jopa muumit tunnetaan.
Kauppa Yhdysvaltojen kanssa on kasvussa, ja vuoden 2022 ensimmäisen puoliskon aikana tavaraviennin arvo on kasvanut jo 40 prosenttia. Suomen palveluvienti Yhdysvaltoihin on merkittävää. Kun lasketaan yhteen sekä tavarat että palvelut, Yhdysvallat on Suomen toiseksi tärkein viennin kohdemaa Ruotsin jälkeen ja sen painoarvo vain kasvaa.
Suomen tuleva Nato-jäsenyys ja hävittäjähankinnat tarjoavat monille suomalaisille yrityksille mahdollisuuksia syventää yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen eri osavaltioissa investoidaan nyt massiivisesti infraan ja vihreään siirtymään. Tämä tarjoaa suomalaisille yrityksille valtavasti mahdollisuuksia päästä mukaan suuriin hankkeisiin. Markkinapotentiaalia suomalaisille yrityksille on erityisesti vihreän siirtymän, puhtaan teknologian, bioteknologian, digitaalisuuden ja erilaisten palvelujen aloilla. Mielenkiintoisia hankkeita löytyy liikenteen, älykkäiden kaupunkien ja satamien, merenkulun ja terveydenhuollon saralla.
Hankkeiden mittakaava on massiivinen, joten yritysten verkostomaiselle yhteistyölle on suuri tarve. Suomen Yhdysvaltain suurlähetystö on tehnyt yhteistyösopimukset jo viiden sellaisen osavaltion kanssa, joiden markkinapotentiaali ja intressit vastaavat parhaiten suomalaisyritysten tarjontaa. Yritysten apuna Yhdysvalloissa toimivat myös pääkonsulaatit New Yorkissa ja Los Angelesissa sekä laaja Finncham-verkosto.
Kaksipäiväisellä Team Finlandin Washingtonin-vierailulla syyskuussa tapasimme toistakymmentä Yhdysvaltain hallinnon ja elinkeinoelämän organisaatioiden edustajaa. Keskustelut olivat avoimia ja niistä välittyi vahvasti tunne, että Suomesta oltiin kiinnostuneita ja mielipiteitämme arvostettiin.
Suomen ja Yhdysvaltojen bilateraalisten suhteiden vahvistaminen on tärkeää, koska oikeanlainen osaamisen ja teknologian viitekehys auttaa suomalaisia yrityksiä tekemään työtään ja saavuttamaan tavoitteitaan Yhdysvalloissa. Nojaamalla yksin Saksan ja Ranskan johtamaan EU:n teollisuuspolitiikkaan ei aina edistetä suomalaisten yritysten asiaa.
Yhdysvalloissa arvioidaan tällä hetkellä, ketkä ovat maan ystäviä ja ketkä vihollisia. Tämä näkyy myös kauppapolitiikassa. EU luokitellaan luotettavaksi kumppaniksi. Nyt on tärkeää määritellä, mitä tämä kumppanuus on. Putinin takia EU ja Yhdysvallat tietävät, mitä vastaan ne toimivat yhdessä. Lisäksi on määriteltävä, mitä tavoitellaan yhdessä, miten edistetään alueiden välistä kauppaa ja poistetaan kaupan esteitä.
EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä kauppa- ja teknologianeuvostossa (Trade and Technology Council, TTC) tehdään yhteistyötä monipuolisesti. Neuvostossa koordinoidaan keskeisiä kauppa-, talous-, ja teknologiakysymyksiä yhteisiin arvoihin nojautuen. Neuvoston työtä vaivaa vielä kuitenkin konkretian vähäisyys. Yrityksiä edustavat järjestöt toivovat neuvoston edistävän sääntelyn keventämistä, standardointiyhteistyötä ja erilaisten kaupan esteiden vähentämistä.
Yhdysvaltain poliitikkojen ja elinkeinoelämän tärkeimmät kauppapoliittiset huolet syksyllä 2022 koskivat toimitusketjuja ja Kiina-riskiä. Riippuvuutta Kiinasta halutaan vähentää tosissaan. Toimitusketjuja uudelleenarvioidaan ja niihin tehdään muutoksia. Tuotantoa siirretään takaisin Yhdysvaltoihin ja yhteistyötä EU:n kanssa halutaan lisätä. Hallinto kiirehtii riippuvuuden vähentämistä erilaisin suosituksin ja toimin. Kiina nähdään Washingtonissa laajasti uhkana numero yksi. Retoriikka Kiinaa kohtaan on kovaa ja tarkoituksella epäselvää.
Yritysten on syytä arvioida Kiina-kytköksiään ja kriittisiä materiaalihankintojaan. Kiinan kanssa varaudutaan niin hallinnossa kuin yrityksissä jännitteiden lisääntymiseen.
Oma näkemykseni on, että Yhdysvaltojen huoli tuotantoketjuista ja toimitusvarmuudesta on ristiriidassa maan asenteissa vapaakauppasopimuksiin. Ne nähdään liian suppeina vain tariffeja alentavina sopimuksina. Yhdysvallat on edelleen haluton edistämään vapaakauppaa luotettavien kumppaneiden, kuten EU:n kanssa.
Vapaakauppasopimusten tavoitteena on vähentää kaupan esteitä ja sääntelyä. Sopimusten avulla voidaan tehokkaasti vahvistaa juuri tuotantoketjujen toimivuutta ja luotettavuutta sekä luoda alueellisia toimitusketjuja. Vapaakauppasopimusten avulla luodaan luotettavia kauppasuhteita, kumppanuutta ja tuodaan varmuutta kauppaprosesseihin. Vastustus on sataprosenttista poliitikkojen keskuudessa molemmissa puolueissa. Amerikka ensin -ajattelu ja protektionismin vaaliminen ovat suosittua, sillä se miellyttää ammattiyhdistysliikkeitä ja monia äänestäjiä välivaalien ja parin vuoden päästä pidettävien presidentinvaalien alla. Sen sijaan hallinnosta ja erityisesti elinkeinoelämän organisaatioista löytyy kannatusta edistää vapaakauppaa.
Lenita Toivakka
kansainvälisten asioiden johtaja
Keskuskauppakamari
Kirjoittaja osallistui 7.–9.9.2022 ulkoministeriön johtamalle kauppapolitiikan ja vienninedistämisen Team Finland -matkalle Washingtoniin.