Suuri osa taloustieteilijöistä on sitä mieltä, että Suomen julkisen talouden tuloja ja menoja on ennen pitkää tasapainotettava velkaantumisen hillitsemiseksi. Tehtävää vaikeuttaa julkisen sektorin työntekijämäärän pitkittynyt kasvu, ja kasvu vain kiihtyy.
Julkisen sektorin työntekijämäärä on kasvanut yli 30 prosenttia viime vuosikymmenten aikana ja on nykyisin yli 25 prosenttia kaikista työllisistä. Neljänä viime vuotena julkisen sektorin työntekijämäärä on kasvanut yli 50 000 työntekijällä, ja samalla työn tuottavuus laahaa yksityistä sektoria jäljessä.
Pirkanmaan hyvinvointialueen Pirhan suunnitelmat vähentää ostopalveluita ja lisätä omaa tuotantoa ovat herättäneet keskustelua palvelujen tehokkuudesta ja taloudellisista vaikutuksista. Säästötoimenpiteillä pyritään hallitsemaan kuluja ja vähentämään alijäämää. Tähän tavoitteeseen ostopalveluiden karsiminen ei ole taloudellisesti kestävin ratkaisu. Vaikka lyhyellä aikavälillä voidaan saavuttaa säästöjä, pitkän aikavälin vaikutukset saattavat olla negatiivisia ja johtaa julkisten menojen kasvuun.
Nykyinen päätöksenteko tarvitsee faktoihin perustuvaa tietoa. Hyvinvointialueet tekevät tällä hetkellä päätöksiä, jotka vaikuttavat suomalaisten hyvinvointiin ja kasvaviin sote-kustannuksiin. Kaikkia lukuja ei ole avattu, eikä todellisia kustannuksia tiedetä. Silti ostopalvelujen vähentämistä kiirehditään. Tämä on ristiriidassa esimerkiksi Hyvinvointiala HALI ry:n selvityksen tuloksiin vuodelta 2023. Ne osoittavat, että Pirhan omien hoitokotien kustannukset ovat keskimäärin 27 prosenttia korkeammat kuin yksityisten palveluiden.
Tampereen kauppakamari kannattaa päätöksiä, jotka perustuvat todellisiin kustannuksiin. Pk-yritysten ja järjestöjen toimintaedellytysten heikentäminen vaikuttaa merkittävästi työllisyyteen ja palvelutuotantoon. Alas ajettua toimintaa ei ole helppo palauttaa ennalleen. Monen yrityksen taustalla on pitkä kokemus hyvinvointipalveluiden tuottamisesta kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.
Ostopalveluiden karsiminen ilman perusteellista kustannus- ja hyötyanalyysiä voi johtaa tilanteeseen, jossa oman tuotannon kustannukset nousevat ja taloudelliset säästöt jäävät saavuttamatta. Julkisen sektorin ei aina kannata lisätä omaa palvelutuotantoaan, vaan vertailla objektiivisesti parhaita käytettävissä olevia resursseja.
Hyvinvointialueen päättäjien tulisi odottaa valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden yksikkökustannus-selvityksen tuloksia. Alueelle paras ratkaisu on monituottajamalli, jossa sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan yhteistyössä julkisen sektorin, yksityisten yritysten ja järjestöjen kanssa. Malli kannustaa innovaatioiden tekemiseen ja tuottamaan asiakkaalle laadukkaita palveluja. Kilpailu eri toimijoiden välillä alentaa myös kustannuksia. Monituottajamalli tarjoaa lisäksi joustavuutta ja riskienhallintaa erityisesti kriisitilanteissa, joissa palveluiden jatkuvuus ja saatavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä.
Kilpailutusstrategiat on suunniteltava siten, että myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat osallistua. Tämä tuo mukaan alueellisia erityispiirteitä ja innovatiivisia ratkaisuja, joita hyvinvointialueet eivät välttämättä tarjoa. Hyvin suunniteltu kilpailutus tukee paikallista yrittäjyyttä, luo työpaikkoja ja parantaa palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta.
Monituottajamalli tarjoaa tasapainoisen lähestymistavan, jossa eri tuottajaryhmät voivat hyödyntää omia vahvuuksiaan palveluiden kehittämisessä ja toteuttamisessa. Asiakkaiden tulee saada laadukasta hoitoa riippumatta palvelun tuottajasta. Hyvinvointialueiden on jatkettava monituottajamallin hyödyntämistä ja kilpailutusstrategioiden kehittämistä taatakseen laadukkaat ja tehokkaat palvelut kaikille kansalaisille.
Antti Eskelinen
Toimitusjohtaja
Tampereen kauppakamari