Kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti, SASKY koulutuskuntayhtymä.
Työelämän ja koulutuksen järjestäjien on yhä enemmän luotava strategisia kumppanuuksia.
Työelämän murroksessa ovat avainasemassa vahvat perustaidot sekä kyvyt ja valmiudet oppia uutta. Koulutuksen järjestäjien on pystyttävä vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeisiin, jotta suomalainen elinkeinoelämä saa jatkossakin osaavaa työvoimaa.
Keskeinen kysymys on se, miten pystymme jatkossa kehittämään yrityslähtöistä koulutusta ja se, miten valtion antama rahoitus koulutukseen riittää laadukkaan koulutuksen toteuttamiseen.
Yhtenä keskeisenä asiana on työelämän tietämyksen lisääminen eri koulutusvaihtoehdoista. Nopein tapa saada työelämän palvelukseen osaajia on ELY-keskuksen rahoittamat Rekry-, Täsmä- ja MuutosKoulutukset. Näistä koulutuksista on tarvittaessa pystyttävä joustavasti jatkamaan esimerkiksi oppisopimuskoulutukseen. Tämä takaa laadukkaan ja riittävän pitkäkestoisen osaamisen hankkimisen. Jatkossa on pohdittava, olisiko syytä siirtää kyseinen koulutuskokonaisuus yhden ministeriön alaisuuteen. Tämä tarkoittaa asiakkaille joustavaa ja tehokasta ns. yhden luukun periaatteen ajatusmallia.
Työelämän ja koulutuksen järjestäjien on yhä enemmän luotava strategisia kumppanuuksia, joiden turvin yhdessä kehitetään koulutusta, oppimisympäristöjä ja oppilaitoskiinteistöjä. Näin yhdessä pystymme saamaan koulutukseen suunnatun rahoituksen riittämään. Myös oppilaitoksen jäsenkuntien on sitouduttava tähän toimintaan vahvasti. Näin takaamme tarvittavat tiedot kokonaisvaltaisesta osaamisen vahvistamistyöstä.
Peruskoulun päättävien ikäluokkien osalta viimeistään nyt on tehtävä rakenteellisia muutoksia huomioiden ikäluokkien pieneneminen. Suomessa esimerkiksi 16–18-vuotiaiden ikäluokan koko on pienentynyt merkittävästi vuodesta 2010. Kun vuonna 2010 syntyi 60 980 lasta, vuonna 2018 syntyi vain 47 577 lasta –
ja laskuvauhti kiihtyy.
Tämä tarkoittaa sitä, että pienemmissä kunnissa ja kaupungeissa on siirryttävä aitoon yhteiseen tekemiseen toisen asteen koulutuksen kokonaisuuden näkökulmasta. Tätä ajatusmallia tukevat hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettu oppivelvollisuusiän korottaminen 18 ikävuoteen ja muun muassa ohjauksen ja opiskeluhuollon palveluiden vahvistaminen. Oppivelvollisuusiän laajentamisen valmistelu ja maksuttoman toisen asteen koulutuksen selvittäminen aloitetaan ministeriön johdolla laajassa sidosryhmäyhteistyössä vuonna 2020.
SASKY on vahvistanut yhteistyötä jo useiden vuosien ajan. Olemme hankkineet työelämän kanssa yhteisiä oppimisympäristöjä. Esimerkkinä Vexve Oy:n, Purso Oy:n, Keikyän Kivi Oy:n ja FennoSteel Oy:n kanssa yhteiset konkreettiset investoinnit oppimisympäristöihin sekä opetuksen laaja-alaiseen suunnitteluun. Lisäksi omistamme kahden yrityksen kanssa yhteisen koulukiinteistön. Käsityöläisammatteja ja niiden kehittymistä olemme vahvistaneet osuuskuntatyöllä, jossa tulevat artesaanit pystyvät kartuttamaan omaa osaamispääomaansa sekä ansaitsemaan tekemillään töillä.
Olemme valmiita yhdessä kehittämään koulutusta ja vahvistamaan aluekehitystä. Haastamme koko yritys- ja elinkeinoelämän mukaan tähän työhön.
Antti Lahti
kuntayhtymäjohtaja
SASKY koulutuskuntayhtymä