Timo Heikkilä.
Kaksikymmentä vuotta työturvallisuuden parissa työskennelleenä vertaan sitä jatkuvaan matkaan, joka vaatii horjumatonta huomiota ja sitoutumista. Lähtökohtana pitäisi olla nolla tapaturmaa -ajattelu.
Työturvallisuuden tavoitteena on suojella työntekijöitä fyysisiltä ja henkisiltä riskeiltä sekä vähentää tapaturmia, sairauksia ja ammattitauteja. Työturvallisuuslaki, asetukset ja säädökset määrittelevät, miten työturvallisuus on otettava huomioon työtä tehtäessä.
Hyvin hoidettu työturvallisuus yrityksessä auttaa vähentämään tapaturmia, työperäisiä sairauksia ja työstä johtuvia vammoja. Kun kaikkia edellä mainittuja on vähennetty tai ne on jopa poistettu, on selvää, että yrityksen kustannukset säästyvät. Hyvin hoidettu ja läpinäkyvä työturvallisuus yrityksessä houkuttelee työntekijöitä yritykseen ja auttaa pitämään lahjakkaita työntekijöitä yrityksessä.
Työturvallisuuden läpinäkyvyydellä tarkoitetaan muun muassa työturvallisuuden kustannuksista puhumista totuudenmukaisesti. Vuosien mittaan erilaisissa rakennusprojekteissa mukana olleena olen havainnut, että työturvallisuudesta aiheutuvat todelliset kustannukset pyritään minimoimaan tarjousvaiheessa. Tämä johtuu siitä, että liian suuri kokonaiskustannus johtaisi kilpailukyvyn heikkenemisen tarjouskilpailussa.
Läpinäkyvyyttä on myös se, että asioista puhutaan avoimesti, eikä esimerkiksi tapaturmia tai läheltä piti -tapauksia peitellä. Peittelykulttuuri syntyy yleensä pelosta. Toki on myös yrityksiä, jotka ovat panostaneet isoja summia työturvallisuuden kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Nämä yritykset ovat saaneet myös positiivista julkisuutta.
Läpinäkyvyyttä tukee 1.1.2023 voimaan tullut, yli 50 työntekijän organisaatioita koskeva EU-direktiivi, joka on nimeltään whistleblower, ilmoittajansuojelulaki. Sen tarkoituksena on, että jokainen organisaatiossa asemastaan ja työtehtävästään riippumatta voi tehdä ilmoituksen havaitsemastaan rikkomuksesta. Uuden ilmoituskanavan on oltava käytössä viimeistään joulukuussa 2023.
Kun yrityksessä otetaan työturvallisuusasiat tosissaan ja niiden toteutumista valvotaan, on sillä yleensä myös vaikutusta yrityksen tuottavuuteen. Turvallisessa työympäristössä työntekijät voivat keskittyä työtehtäviinsä ilman jatkuvaa huolta loukkaantumisista tai tapaturmista. Tämä puolestaan johtaa parempaan työtehokkuuteen. Myös sairauspoissaolot vähenevät.
Olen usein joutunut ottamaan yrityksen tuottavuuden ja maineen puheeksi johdon ja projektijohdon kanssa. Vakava tapaturma johtaa yleensä viranomaistutkintaan. Myös media on hyvin kiinnostunut tapauksista. Yrityksen nimi ja onnettomuuden tapahtumat tuodaan julki, mikä voi aiheuttaa yritykselle mainehaittaa. Mainehaitalla voi olla negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi hankekilpailuissa pärjäämiseen tai asiakashankintaan. Myös uusia työntekijöitä voi olla vaikeaa saada. Kukapa haluaisi työskennellä yrityksessä, jossa työhyvinvoinnista ja turvallisuudesta ei välitetä!
Median käsittelyssä on ollut äskettäin kaksikin tapausta. Ensimmäinen oli Espoon Tapiolassa tapahtunut ylikulkusillan romahtaminen ja toisessa tapauksessa on uutisoitu yrityksestä, joka sai kahdennettoista yhteisösakot. Ylikulkusillan romahtamisessa palvelutarjoaja ei ollut noudattanut muun muassa telinevalmistajan ohjeita. Tällainen toiminta ei ole harvinaista. Sitä näkee lähes jokaisella rakennustyömaalla, jolla olen ollut valvomassa työturvallisuuden toteutumista.
Työturvallisuudesta huolehtiminen ei ole tietenkään ilmaista. Kuitenkin siihen panostaminen voi tuoda sijoitetun pääoman moninkertaisesti takaisin. Vuosia sitten ollessani työsuojelupäällikkökurssilla eräs kurssin vetäjistä tiivisti asian näin: kun olette keksineet hyvän idean työturvallisuuden kehittämiseksi, esitelkää se kertomalla, miten yritys säästää sillä rahaa.
Entäpä sitten työtapaturmat ja työperäiset sairaudet? Hoitokustannukset, sairauspoissaolot, vakuutusmaksut ja mahdolliset oikeudenkäynnit vaikuttavat aina negatiivisesti yrityksen talouteen. Ajoittain on saatu lukea lehdistä, miten esimerkiksi jokin rakennustyömaa on suljettu vakavan työtapaturman takia. Silloin puhutaan isoista summista. Kuolemaan johtaneista työtapaturmista aiheutuneita kustannuksia ei pystytä edes rahalla mittaamaan.
Jokaisen tulee kantaa vastuu työturvallisuudesta riippumatta työtehtävästään yrityksessä. Olen vuosien varrella liian usein nähnyt ja tavannut työntekijöitä ja johtoa, joiden välinpitämättömyys on silmiinpistävää. Jotkut ovat jopa sanoneet, etteivät välitä työturvallisuudesta. Sellainen henkilö on työympäristössä ja -yhteisössä selvä riski.
Olen kohdannut myös yrityksiä, joissa avoimesti hyväksytään tietty määrä työtapaturmia. Omasta mielestäni tällöin kyseisen yrityksen kulttuurissa on selvästi jotain pielessä. Tietenkin on myös niitä työntekijöitä, joille työturvallisuus on itsestäänselvyys ja siihen panostetaan ja annettuja työturvallisuusohjeita noudatetaan. Usein toivon, että tällainen asenne ja ajattelutapa tarttuisi myös niihin työntekijöihin, joilla niitä ei ole.
Työturvallisuuskulttuuri ja tahto sen toteuttamiseen alkaa yrityksen johtoportaasta. Yrityksen tuleekin selkeästi jo uuden työntekijän perehdytysvaiheessa tuoda esille yrityksen työturvallisuuden tavoite ja miten työturvallisuutta yrityksessä toteutetaan. Kenenkään ei pitäisi pelätä ilmoituksen tekemistä epäkohdan havaitessaan. Lähtökohtana tulisi olla, että jokainen pääsee terveenä töistä kotiin rakkaimpiensa luokse.
Hyvää ja turvallista työpäivää!
Timo Heikkilä
yrittäjä
Safety Builder Oy
Safety Builder Oy tarjoaa työturvallisuuden konsultointi-, valvonta- ja koulutuspalveluja.