Kauppakamari pitää Tampere-Pirkkalan lentoaseman yhtenä kehittämiskohteena AiRRhow-ilmailuallianssin vahvistamista muun muassa lisäämällä koulutus- ja klusteritoimintaa. – Myös aseman kansainvälinen status pitää palauttaa kiireellisesti, sanoo apulaisjohtaja Markus Sjölund. Kuva Finavia
– EU:n CEF-rahoitusta on haettava uudella ohjelma- ja rahoituskaudella niin pääradan suunnittelu- kuin investointikohteisiinkin, myös sotilaallisen liikkuvuuden kohteet on otettava huomioon. Helsinki-Tampere-radan peruskorjaus pitää aloittaa. Päätös on tehty, mutta aloitusraha on liian pieni ja korjaukset pitää aloittaa nopeammin kuin on suunniteltu. Suunnittelun pitää sisältää Suomi-rata-hankkeen nopeaa edistämistä investointivalmiuteen, sanoo Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund.
Rahoitusta tarvitaan myös Tampere-Jyväskylä- ja Vaasa-Seinäjoki-välien suunnittelun toteuttamiseen, samoin Tampere-Parkano-Seinäjoki-yhteysvälin kaksoisraiteiden/kohtaamispaikkojen lisäämisen suunnitteluun. Tärkeää on myös Tampereen henkilöratapihan korjaus- ja uudistusinvestoinnin aloittaminen MAL-sopimuksen mukaisesti.
Teiden kehittämisen lista on pitkä. Pohjois-etelä-suunnassa elintarviketeollisuuden ja kaupan kuljetusketjut kulkevat maakunnan kautta. Teknologiateollisuuden kuljetusketjussa pohjois-etelä-akseli on sekä valmiiden että välituotteiden tuonti- ja vientireitti etelän satamiin. Tärkein väylä on valtatie 3.
– Hämeenkyrön ohitustieinvestoinnin valmistuttua tieltä poistuu yksi pullonkaula. Tiellä on kuitenkin monia osuuksia, jotka eivät täytä ydinverkkoon kuuluvan tieosuuden laatuvaatimuksia, Sjölund huomauttaa.
Tärkeää on Hämeenkyrönväylän toteuttamisen jatkaminen sekä yhteysvälin Tampere-Vaasa pienempien investointikohteiden toteuttaminen.
140 miljoonan investointimääräraha tarvitaan VT9:n Tampere-Orivesi-yhteysvälin jäljellä olevien investointien toteuttamiseksi syksyllä 2020 alkavan Yliskylä-Oritupa-välin investoinnin lisäksi.
– Itä-länsi-suunnassa metsäteollisuuden tuotteet tarvitsevat pääsyn läntisiin satamiin. Tavaraa kuljetetaan rautateillä ja valtatie 9:llä. Valtatie 9 on ruuhkaisin kaksikaistatie välillä Tampere-Orivesi ja liikenneturvallisuudeltaan erittäin heikko.
VT12:lla Tampereen ja Kangasalan välillä yleissuunnitelman mukaisia kohteita on edistettävä vaiheittain. Tampereella Vaitinaron liittymäalueen kehittämiseen ja investointiin eritasoliittymineen on valmistauduttava yhdessä Tampereen kaupungin kanssa.
Tampere-Pirkkalan lentoasema on tärkeä osa alueen vientivetoisen elinkeinoelämän kuljetustarpeita. Yhteydet isoihin hubeihin sekä Helsinkiin ja Finnairin jatkolennoille ovat elintärkeitä.
– Tampereelle ovat investoineet useat ulkomaiset korkean teknologian yritykset. Ne luottavat siihen, että kaupunki on saavutettavissa myös lentoteitse, Sjölund muistuttaa.
Lisätietoa kauppakamarien liikennehankelistauksesta täällä.