Reijo Kaakkolmammi.
Hallituksen päätös käyttää punakynää Kehpoihin eli Ely-keskusten kehittämispalveluihin osui väärään kohteeseen ja väärään aikaan, koska maamme on sukeltamassa ehkä kovimpaan lamaan sitten 1990-luvun alun.
Matti Apusen blogikirjoitus Maailma ilman konsultointia Tampereen kauppakamarilehdessä (25.9.2023) oli hyvä avaus keskusteluun nykyisen hallituksen päätöksestä lopettaa Kehpat pienille ja keskisuurille yrityksille. Jatkan aiheesta selventämällä Kehpojen sisältöä, tarkoitusta ja kohdentamista.
Kehpat ovat olleet pk-yrityksille suunnattuja niin kutsuttuja matalan kynnyksen palveluja. Niiden ansiosta myös pienet yritykset ovat voineet hyödyntää ulkopuolisten asiantuntijoiden pitkäaikaista kokemusta yritystoiminnan eri alueilta erittäin kohtuullisin kustannuksin (260–325 euroa/päivä).
Ely-keskuksen kilpailuttamien yrityskonsulttien kanssa pk-yritysten edustajat ovat voineet arvottaa oman liiketoimintansa mahdollisuuksia ja rajoitteita, analysoida markkinoiden ja kilpailutilanteiden asettamia haasteita, luoda ja kehittää yritykselle kasvupolkuja ja -tarinoita sekä edesauttaa ja varmistaa yrityksen henkilöstön pysyvyyttä ja urakehitysmahdollisuuksia.
Apusen mainitseman talouden ja rahoitustarpeiden analysoinnin lisäksi 1–5 päivän pituisilla kehittämisjaksoilla on ollut erilaisia palvelunimikkeitä: Kasvuvalmiuksien, kansainvälistymisen ja liiketoiminnan uudistumisen kehittäminen, Tuottavuuden, talouden ja digitalisaation kehittäminen, Markkinoinnin ja asiakkuuksien kehittäminen, Yrityksen johtamisen ja henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä Innovaatioiden kehittäminen liiketoimintalähtöisesti.
Vuosina 2000–2014 Ely-keskuksilla oli käytössään yrityksen liiketoiminnan kehittämisen strukturoituja ja tuotteistettuja palvelutuotteita, kuten Kasvu, Globaali, Myyntiteho, Tuotto jne. Nämä korvattiin 2015 jälkeen edellä luetelluilla palvelunimikkeillä. Ehkäpä tämä tuotteistettujen palvelujen korvaaminen olikin yksi syy nykyisten Ely-keskuksen Kehpojen kritiikkiin ja alasajoon, jonka myös Apunen kirjoituksessaan toi esiin. Hänhän mainitsi, että nykyistä Kehpa-konsultointia on kuvattu seuraavasti: ”Kahvinjuontia! Höpöpuheita!”
Uskallan olla täysin eri mieltä 30 vuoden yrittäjäkokemuksellani. Useissa 2000- ja 2010-luvulla tehdyissä selvityksissä juuri Ely-keskusten kehittämispalvelut saivat erinomaisen hyvää palautetta pk-yrittäjiltä. Apunenkin mainitsi keskiarvon olleen asteikolla 1–5 peräti 4,7. Kehpat ovat palvelleet myös pk-yrityksen kehittämisavustuksen haussa, koska niiden pakollisissa raporteissa on usein luotu jo aihiot hankesuunnitelmien laatimista varten.
Kehpojen alasajo on hallitukselta väärään aikaan toteutettu menoeräpoisto, koska EU-rahoituksen ohjelmakausi 2021–2027 on vasta puolivälissä. Kyllä eteläeurooppalaiset EU-rahojen kärkkyjät ovat Suomen punakynästä mielissään! Sen sijaan monet suomalaiset pienyrittäjät, jotka ovat pitkän yhteistyön aikana moninkertaistaneet liikevaihtonsa ja työntekijämääränsä, ovat nyt ihmeissään.
Väkisinkin tulee mieleen, että nyt on hiukan lyhytnäköisesti ja tarkemmin vaikuttavuuksia arvioimatta
heiluteltu kirvestä menomomenttien ympärillä. Moni kasvun lähtölaukaus jää etenkin pienemmän pään
pk‐yrityksissä ampumatta.
Joten mistä jatkossa edullinen apu pk-yrityksille ja yrittäjille, kun heillä ei ole enää käytettävissään tätä 700 kokeneen yrityskonsultin valtakunnallista Kehpa-verkostoa?
Reijo Kaakkolammi
toimitusjohtaja, KTL, LJK