Kaupan tulevaisuus – mihin ala on matkalla?

Kaupan alalla on viime vuosina ja varsinkin korona-aikana ollut paljon puhetta kaupan murroksesta, erityisesti verkkokaupasta. Verkkokauppa onkin ollut kaupan suurimpia kasvajia 20 viime vuoden aikana.
Koronakriisin myötä verkkokaupan osuus kaupasta on monissa maissa pompannut entisestään. Monilla markkinoilla puhutaan jo 20 prosentin osuudesta kaikesta kaupasta. Nämä luvut luultavasti tasaantuvat ainakin hetkellisesti koronan siirtyessä jossain vaiheessa taustalle.

Oli verkkokaupan osuus sitten 20 tai 30 prosenttia kaikesta kaupasta, on hyvä muistaa, että valtaosa kaupasta tapahtuu suoraan tai epäsuorasti fyysisessä maailmassa. Lisäksi fyysisellä maailmalla on valtavan suuri merkitys myös verkkokauppaan.

Vaikka verkkokauppa on monella tapaa samanlainen kanava kuin perinteinen kauppa, on se myös varsin erilainen. Vaikka verkkokaupan yritykset korostavat olevansa teknologia-yhtiöitä, on verkkokauppakin kuitenkin loppujen lopuksi kauppaa siinä missä perinteinen kauppa.

Kaupan ikiaikaiset periaatteet asiakkaiden ymmärtämisestä ja hyvästä palvelemisesta aina valikoiman hallinnan tärkeyteen ovat edelleen suuressa arvossa, puhumattakaan kaupan alaan aina keskeisesti vaikuttaneesta logistiikasta. Muun muassa Amazonia voisi jo nykyään luonnehtia logistiikkayhtiöksi, joka tarjoaa myös verkkokaupan sekä pilvipalveluiden tapaisia liiketoimintoja.

o o o

Miten korona sitten on vaikuttanut kauppaan? Mitä on odotettavissa?

Pääsääntöisesti korona on kiihdyttänyt monen alan siirtymää kohti tulevaisuutta. Ravintoloiden osuudessa ruokaan käytetystä rahasta kehitys on mennyt 30 vuotta taaksepäin. Samaan aikaan ne ravintolat (eritoten pikaruoka), jotka ovat voineet pitää ravintoloita auki, ovat joutuneet nojaamaan entistä enemmän digitaalisiin kanaviin myynnin luomisessa.

Mitä korona ja verkkokaupan kasvu sitten tarkoittavat myymälöiden tulevaisuudelle?

Myymälät eivät ole katoamassa. Jos näin olisi, eivät maailman suurimmat verkkokauppayhtiöt Alibaba, Amazon ja JD.com olisivat aktiivisesti avaamassa uusia myymälöitä. Myymälöiden rooli kuitenkin muuttuu.

Jatkossa ne voivat toimia paikkana, jossa asiakas näkee ja kokee tuotteita. Tämä on erityisesti suurten brändimyymälöiden ja mahdollisesti tavaratalojen aluetta.

Myymälät voivat myös toimia verkkokaupan perusrunkona, josta voidaan kerätä nopeasti tuotteet noutoa tai toimitusta varten. Tässä tapauksessa myymälän etuna on se, että ne ovat lähellä asiakasvirtoja sekä lähempänä asiakkaiden koteja kuin isot varastot. Tämä lyhentää kotiinkuljetuksen kustannusta. Kuten Jeff Bezos on todennut, mitä lähemmäs tuotteiden varastointi tuodaan asiakkaita, sitä ympäristöystävällisemmäksi ja kannattavammaksi kokonaisuus muuttuu.

Mikäli verkkokaupan tilauksia kerätään myymälöistä, isojen kauppaketjujen on keksittävä uusia tapoja kerätä tilaukset tehokkaammin muualla kuin myymälälattialla. Tämä kuulostaa helpolta toteuttaa. Todellisuudessa ”ylimääräisen” tilan löytäminen kaupassa voi tänä päivänä olla hyvin vaikeaa.

o o o

Kaupan ala siis muuttuu, siitä ei liene epäilystä. Hyvin todennäköisesti lähivuosina muutokset ovat pienempiä kuin monissa skenaarioissa ennustetaan. Monet muutokset ovat kuitenkin saaneet kipinöitä koronan aikana. Nämä muutokset kasvavat ”pinnan alla” median ja isojen ketjujen huomiolta piilossa.

Ne voivat tuntua tehottomilta ja hassuilta monien mielestä. On kuitenkin hyvä muistaa, että kaikki isot muutokset alkavat pieninä epäolennaisina ilmiöinä reunoilla. Näin oli myös 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkuvuosina, kun Amazon kehitteli uutta ominaisuutta kauppaansa, jossa kilpailevat yritykset voisivat myydä tuotteitaan Amazonin kaupassa. Vuosien ajan projekti oli monien mielestä lähinnä ajanhukkaa. Tänä päivänä markkinapaikka on luultavasti Amazonin tärkein osa-alue logistiikan ja pilvipalveluiden rinnalla. Muutoksen alusta markkinapaikan todelliseen kasvuun kesti kuitenkin noin 15 vuotta.

Siksi pieniäkin muutoksia on tärkeää seurata ja pyrkiä ymmärtämään hyvissä ajoin.

Arhi Kivilahti
kaupan asiantuntija
​​​​​​​Ada Insights