Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden eli puhekielellä taloyhtiöiden eräs ominaispiirteistä on se, että niiden menot katetaan ainakin valtaosin osakkeenomistajien maksamilla yhtiövastikkeilla.
Julkisen hallinnon hankinnoissa käytetään varsin vakiintuneesti niin sanottuja JYSE- ja JIT-ehtoja, eli valtiovarainministeriön ylläpitämiä yleisiä sopimusehtoja. Kysymys on vakioehdoista, jotka on tarkoitettu käytettäväksi hankintayksiköiden ja toimittajien välisissä hankintasopimuksissa. Ehdot on laadittu erikseen julkisen hallinnon tavara- ja palveluhankinnoille (JYSE Tavarat ja Palvelut) sekä julkisen hallinnon IT-hankintoihin (JIT).
Muuttuneet JYSE- ja JIT-ehdot Lue artikkeli
Vakiintuneen oikeusperiaatteen mukaan sopimuksen vastuunrajoitusehto ei sido osapuolia tilanteessa, jossa virheellisestä menettelystä sopimuskumppanille seurannut vahinko on aiheutettu törkeän huolimattomasti. Yrityksen vastuuvakuutuskaan ei yleensä korvaa sellaisia vahinkoja, jotka katsotaan aiheutetuksi törkeän huolimattomalla menettelyllä.
Törkeä huolimattomuus vastuunrajoitusehdon syrjäyttäjänä Lue artikkeli
Kansainväliset markkinat avautuvat suomalaisille yrityksille vauhdilla, ja ulkomaisten sopimuskumppaneiden kanssa solmitut sopimukset ovat monelle arkipäivää. Sopimussuhteisiin liittyvät ristiriitatilanteet voivat kuitenkin aiheuttaa ikäviä yllätyksiä, jos esimerkiksi sopimukset on laadittu samoja periaatteita noudattaen kuin suomalaisten osapuolten kanssa, tai niiden riittävän yksiselitteiseen muotoiluun ei ole riittävästi panostettu.
Kansainväliset yrityssopimukset – sopimus- ja vero-oikeudellisia näkökulmia Lue artikkeli
EU:n rahoitusinstrumenttien tehokkaampi hyödyntäminen on noussut useiden vaikuttajien puheissa yhdeksi ratkaisuksi Suomen tuottavuus- ja kasvuhaasteisiin. Suomen hallitusohjelmassa on tavoite kaksinkertaistaa EU:n TK-rahoitus kuluvan rahoituskauden aikana. Nämä ovat osaltaan aikaansaaneet tuen kasvua, positiivista kiinnostusta ja aktivoitumista. Monet alalla toimivat organisaatiot ja yritykset tarjoavatkin arvokasta apua esimerkiksi EU-rahoituksen hakemiseen.
EU-hankkeista tukea kasvu- ja kilpailukykyyn Lue artikkeli
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti helmikuun 2025 lopulla työsopimuslain muutosesityksiin liittyvän lausuntokierroksen. Esitettävien lakimuutosten tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti parantaa pk-yritysten toimintaedellytyksiä sekä purkaa työllistämisen esteitä, jollaisina nähdään mm. henkilöstön irtisanomisiin liittyvät oikeudelliset riskit.
Työntekijän irtisanominen helpottumassa vuoden 2026 alussa Lue artikkeli
Tekoäly on tullut jäädäkseen, ja yhä useammalla alalla tutkitaan keinoja, joilla hyödyntää tekoälyä. Myös taloushallintoala on ottamassa suurta harppausta kohti tekoälyaikaa, ja monet ohjelmistot hyödyntävätkin jo erilaisia automaatioita.
Tekoäly on hyvä renki, mutta kehno isäntä Lue artikkeli
EU:n tekoälyasetus (AI Act, tullut voimaan osittain 1.8.2024) on ensimmäinen laatuaan oleva lainsäädäntö, jonka tavoitteena on säännellä tekoälyn käyttöä Euroopassa. Asetus pyrkii varmistamaan, että tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, luotettavia ja eettisiä. Yksi keskeinen osa tätä tavoitetta on tekoälylukutaidon edistäminen.
Työnantaja voi korvata työntekijälle ulkomaan työskentelyyn liittyviä kustannuksia palkan lisäksi. Korvaus voi olla verovapaa, jos työnantaja maksaa sen suoraan palveluntarjoajalle tai työntekijälle tositetta vastaan.
Työnantajan maksamien kustannusten verotus kansainvälisessä työskentelyssä Lue artikkeli
Hallitus on antanut vuoden 2025 lopussa eduskunnalle esityksen yhteistoimintalain muuttamisesta. Alle on koottu tiivistys lakiin ehdotetuista muutoksista, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2025.
Mitä yrityksen johdon tulee tietää yhteistoimintalain muutoksesta? Lue artikkeli
