Apulaisjohtaja Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari.
Suomen suunnitelmat liikennejärjestelmän kehittämiseksi 12 seuraavalle vuodelle alkavat valmistua. Samalla on käynyt selväksi, ettei suunnitelmien taloudellinen kehys takaa riittävää investointitasoa väyläverkolle.
Liikenne12-suunnitelmassa esitetään Suomen liikennejärjestelmän nykytilaa ja tulevaa toimintaympäristöä koskeva arvio, liikennejärjestelmän tavoitteet sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Vastikään päättyi suunnitelmaa toteuttava 6-8 vuotinen investointiohjelma. Kauppakamari antoi oman lausuntonsa Pirkanmaata koskevista suunnitelmista.
Liikennesuoritteet Pirkanmaan tiestöllä ja rautateillä ovat maamme suurimpia. Henkilöliikenteen lisäksi erityisen tärkeää on rahtiliikenne.
Pohjois-etelä-suunnassa elintarviketeollisuuden ja kaupan kuljetusketjut kulkevat Pirkanmaan maakunnan kautta. Tärkein väylä on valtatie 3. Hämeenkyrön ohitustieinvestoinnin valmistuttua tieltä poistuu yksi vaikea pullonkaula. Tiellä on kuitenkin monia osuuksia, jotka eivät täytä ydinverkkoon kuuluvan tieosuuden laatuvaatimuksia. Teknologiateollisuuden kuljetusketjussa pohjois-etelä-akseli on sekä valmiiden että välituotteiden tuonti- ja vientireitti etelän satamiin.
Itä-länsi-suunnassa metsäteollisuuden tuotteet tarvitsevat pääsyn läntisiin satamiin. Kuljetukset kulkevat rautateillä ja valtatiellä 9. Ysitie on ruuhkaisin kaksikaistatie välillä Tampere-Orivesi ja liikenneturvallisuudeltaan erittäin heikko.
Pääradalla kulkee vuosittain 5,5 miljoonaa matkustajaa. Suurin osa heistä lähtee matkalle, päättää matkansa tai vaihtaa junaa Tampereella.
Näitä taustoja vasten investointisuunnitelmassa onkin huomioitu Pirkanmaan tarpeet melko hyvin. Tieverkon osalta kiireellisimmässä hankekorissa on esitetty kohteita valtateille 9 ja 3 seuraavasti: Tampere-Orivesi 1. vaihe välillä Alasjärvi-Käpykangas VT9, valtatiellä 3 Hämeenkyrönväylän jatke välillä Rokkakoski-Hanhijärvi, Alaskylä-Parkano sekä etelä-Pohjanmaan puolella investointikohteita välille Tampere-Vaasa.
Suunnitelmasta jäi kuitenkin puuttumaan muun muassa Alasjärvi-Huutijärvi. Kohde on tärkeä kuljetus- ja työmatkaliikenteen reitti. Myös Nokialla sijaitsevan Murhasaaren kohdan investointi valtatiellä 11 jää toistaiseksi ilman rahoitusta.
Rautateillä pääradan peruskorjaus lähtee käyntiin. Peruskorjaus voi kestää pitkälle 2030-luvulle. Kauppakamari huomauttikin, että rahoitus on pystyttävä turvaamaan koko hankkeen ajaksi. Myös yhteysvälin toimivuudelle tärkeä Helsinki/Pasila-Riihimäki saa rahoituksen kolmannelle raiteelle.
Tampereen henkilöratapihan kehittämistarve on tunnistettu. Nykyinen henkilöratapiha ei vastaa ulkonäöltään, tekniikaltaan eikä välityskyvyltään nykyaikaa liikenteen kasvaessa ja Tampereen siirryttyä ratikka-aikaan. Hankkeessa edetään kiireellisen 1A korin mukaan.
Nykyisellä rahoitustasolla useita yhteiskunnallisesti merkittäviä hankkeita jää investointiohjelman ulkopuolelle. Investointiohjelman talouskehys pohjautuu Liikenne 12 -suunnitelman taloudelliseen kehykseen, joka ei takaa riittävää investointitasoa suomalaiselle väyläverkolle, eikä se näin ollen tue suomalaisten yritysten logistista kilpailukykyä. Tämä on suuri ongelma.
Yritysten kanssa keskustellessa käy hyvin selväksi, että hyväkuntoinen infra on tärkein kilpailukykyä parantava tekijä. Liikenteen digitalisaatio, älyliikenne, erilaiset kansalliset strategiat ja muut voimasanat ovat lopulta vain sanahelinää, joilla ei merkitystä, jos perusinfra ei ole kunnossa.
Markus Sjölund
apulaisjohtaja
Tampereen kauppakamari