Uutiset | 05.11.2021 13:33

Valmistaudu verotarkastukseen huolella, käytä vastineoikeutesi

Asiantuntijoina kauppakamariaamussa olivat yritysverotukseen erikoistuneet asianajajat Jussi Aranne ja Torsti Lakari Eversheds Asianajotoimisto Oy:stä.

– Yhtiön hallinto ja veroasiat velvoitteineen on hoidettava lähtökohtaisesti ajallaan ja oikein. Jos verotuksessa on tapahtunut virhe, jotain on jäänyt ilmoittamatta tai on ilmoitettu väärin, asiat kannattaa korjata oma-aloitteisesti, eikä jäädä odottamaan verottajan reagointia, Jussi Aranne alusti.

Oma-aloitteisuus on valttia myös silloin, jos yhtiön toiminnassa tehdään merkittäviä muutoksia, kuten yritysjärjestely, tai jos jokin tulo- tai arvonlisäverotukseen liittyvä asia tuottaa epätietoisuutta. Verottajalta kannattaa pyytää ohjausta tai hakea asiaan ennakkoratkaisu.

Verotarkastuksen ajankohta ilmoitetaan yritykselle yleensä ennakolta.

– Siihen valmistautuessa kannatta varata valmiiksi aiempi yhteydenpito verottajan kanssa ja mahdollisesti haetut ennakkoratkaisut, yhtiön toimintaa koskevat keskeiset sopimukset sekä verohallinnolta tulleen tietopyynnön mukaiset materiaalit. Avustajan hankkiminenkin voi olla perusteltua.

Myös salainen tieto esitettävä

Verotarkastajalla on laaja tiedonsaantioikeus. Verovelvollisen on esitettävä kaikki tiedot, joilla saattaa olla merkitystä verotarkastuksessa. Tämä velvoite koskee myös salassa pidettävää tietoa.

– On mahdollista, että verovelvollisella on samaan aikaan meneillään rikosprosessi. Siihen kuuluu itsekriminointisuoja. Se tarkoittaa, että rikoksesta epäiltyä ja syytteessä olevaa ei voi pakottaa eikä painostaa omalla toiminnallaan edistämään syyllisyytensä selvittämistä. Itsekriminointisuoja ei kuitenkaan poista velvollisuutta antaa materiaalia verotarkastajalle.

– Jos materiaalia ei anneta, riski veroseuraamuksista kasvaa. Toisaalta vaakakupissa painaa riski tulla tuomituksi rikoksesta, jos verotarkastusvaiheessa annetaan tietoja, jotka vaikuttavat rikoksen tutkintaan, Aranne selvitti.

Verotarkastuksessa annetaan kaikki laskelmat ja selvitykset yhtiön omaisuudesta ja toiminnasta. Kaikki verotarkastajan pyytämät dokumentit esitetään, mutta ylimääräistä materiaalia ei tarvitse tuoda pöytään.

– Tarkastajan kysymyksiin vastataan totuudenmukaisesti ja huolehditaan, että suullinen keskustelu ja kirjallinen materiaali vastaavat toisiaan. Väärinymmärrysten välttämiseksi olkaa asialinjalla myös epävirallisissa kahvipöytäkeskusteluissa, Aranne neuvoi.

Keskitä paukut vastineeseen

Verotarkastuksesta yritys saa verotarkastuskertomuksen, jossa on kuvattu tarkastuksen kulku, mitä asiakirjoja on käyty läpi, havainnot ja mitä toimia tarkastuksesta seuraa.

– Verovelvollisella on mahdollisuus antaa kertomukseen kirjallinen vastine, ja tämä mahdollisuus kannattaa käyttää huolellisesti, Torsti Lakari painotti.

– Vastineella voidaan oikaista jo alkuvaiheessa verotarkastajan esitykset siltä osin kuin ne ovat aiheettomia. On hyvä tietää, että esityksiä on paljon hankalampi saada muuttumaan muutoksenhakuprosessin avulla. Tämän osoittavat myös tilastot, joten kannattaa kerätä kaikki näyttö ja paukut vastineen tekemiseen.

Verovelvollisella on näyttötaakka eli hänen on kerättävä itse kaikki tarvittavat todisteet.

– Jokainen tietenkin tuntee oman liiketoimintansa parhaiten. Verottaja ei voi tietää, mitä yrityksessä on tehty ja päätetty.

Kun verotarkastuskertomukseen on annettu vastine ja saatu siitä päätös, seuraava vaihe on tarvittaessa muutoksenhaku.

– Tarkistakaa muutoksenhaun määräaika. Se on lyhentynyt kolmeen vuoteen verovuoden päättymisestä, mikä pistää vauhtia prosessiin.

Ennen kuin prosessi pannaan vireille, Lakari kehotti pohtimaan, mihin itse asiassa haetaan muutosta.

– Jos päätös tuntuu kohtuuttomalta, mutta laki mahdollistaa verottamisen, muutosta tuskin kannattaa hakea. Jos taas näyttää siltä, että lakia on sovellettu virheellisesti tai luvuissa on virheitä, silloin hakeminen on perusteltua.

Toimialatietoa ja merkkejä harmaasta taloudesta

Lakarin mukaan verottaja tekee tarkastuksia tutkiakseen, onko verotus tehty oikein, mutta myös siksi, että se haluaa kerätä vertailutietoa toimialoittain. Lisäksi jäljitetään harmaata taloutta.

Torsti Lakari kertoi esimerkin verotarkastukseen johtaneesta tapauksesta, jossa verottaja oli verrannut toisiinsa yhtiön liikevaihtoa, palkkojen määrää ja ostoja.

– Verottajan käsityksen mukaan yhtiön kulurakenne ei vastannut alan tyypillistä kulurakennetta. Palkkoja katsottiin olevan liian vähän suhteessa liikevaihtoon. Verottaja epäili, että osa palkoista on maksettu pimeästi ja tavaraostoja katsotaan olevan liikaa. Tavaraostojen kuitteja epäiltiin tekaistuiksi ja liian suuriksi, jotta saataisiin kuluja yhtiölle.

– On aloja, joilla on ollut paljon harmaan talouden tapauksia. Ravintola- ja rakennusala ovat verohallinnon syynättävinä jatkuvasti. Verottaja tarkastaa myös mieluummin kohtuullisen isoja kuin pieniä yrityksiä, koska isoissa on suuremmalla todennäköisyydellä piiloon jäänyttä verotettavaa, Lakari sanoi.

Lue myös Jussi Aranteen ja Torsti Lakarin artikkeli Verotarkastus ja siihen valmistautuminen.

Teksti Päivi Eskelinen