Kansainväliset opiskelijat voivat olla ratkaisu työvoimapulaan

Peer Haataja, Tampereen kauppakamari.

Peer Haataja, Tampereen kauppakamari.

Suomessa työikäisen väestön määrä on 2000-luvulla kasvanut vain maahanmuuton kautta. Tarvitsemme myös pirkanmaalla kansainvälistä osaavaa työvoimaa, jotta yritykset pystyvät realisoimaan kasvumahdollisuutensa. Kasvulla rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntamme tulevaisuudessa.

Opiskelijoissa voisi olla ainakin osaratkaisu työvoimapulaan. Esimerkiksi Tampereen korkeakouluyhteisössä opiskelee yli 2000 kansainvälistä opiskelijaa, joista vain murto-osa jää opiskelujen päätyttyä tänne töihin.

Tiedämme, että suomi on työperäisen maahanmuuton byrokratiassa kansainvälistä ­a-ryhmää. Tilannetta kuvaa hyvin kolmen ministeriön ja hallinnonalan alaisuuteen muotoiltu luvitus. Ulkoministeriön alaisissa edustustoissa otetaan vastaan hakemukset ja henkilötiedot sekä haastatellaan hakijoita. Työ- ja elinkeinoministeriöön kuuluvat te-toimistot tekevät työntekijän oleskelulupaan sisältyvän osapäätöksen, joka sisältää työvoiman saatavuuden, työsuhteen ehtojen sekä työnantajan ja työntekijän edellytysten arvioinnin. Lopulta sisäministeriön yhteydessä toimiva maahanmuuttovirasto tekee varsinaiset päätökset kaikissa lupa-asioissa. Tähän kaikkeen menee tällä hetkellä useita kuukausia. Ministeriö tavoittelee kuukauden käsittelyaikaa, kauppakamariryhmän tavoite on viikko.

Kansainvälisillä opiskelijoilla on ”helpompaa”. Heille riittää, että he hakevat maahanmuuttovirastosta oleskelulupaa. Tällä hetkellä meneillään oleva opiskelijoiden ­d-viisumin uudistaminen helpottanee hieman opiskelijoiden byrokratiaa jatkossa, sillä viisumia ei tarvitse uusia joka vuosi, vaan sen voi hakea suunnitelluksi opiskeluajaksi.

Opiskelijan oleskeluluvalla saa työskennellä ilman rajoituksia, jos työ on tutkintoon sisältyvää työharjoittelua tai lopputyön tekemistä. Lisäksi opiskelija saa tehdä ansiotyötä rajoitetusti keskimäärin 25 tuntia viikossa lukukauden aikana ja vapaasti silloin, kun oppilaitoksessa ei järjestetä opetusta. Tämä sisältää mahdollisuuksia yrityksille.

Laskelmien mukaan tarvitsemme suomeen kymmenen seuraavan vuoden aikana ­
300 000–400 000 kansainvälistä osaajaa. Kansainvälistyminen työvoiman kautta on ­väistämätöntä. Se tapahtuu hitaammin tai nopeammin, valmistautuen tai valmistau­tumatta.
Yksi tärkeimmistä asioista kotoutumisessa on kiinnittyminen työn ja harjoittelun avulla yhteiskuntaan. Tähän voimme jokainen oman organisaatiomme kautta vaikuttaa suoraan. Täällä opiskelevat kansainväliset opiskelijat kannattaa ”haravoida” talteen, hehän ovat jo valinneet suomen ja tampereen opiskelupaikakseen.

Yritykset, ottakaa haaste vastaan!

Lue lisää työ- tai harjoittelupaikan tarjoamisesta.


Peer Haataja
johtaja
Tampereen kauppakamari