Kankean kaavoituksen kustannukset maksaa – asiakas


Apulaisjohtaja Markus Sjölund, Tampereen kauppakamari

Hitaus ja kankeus ovat leimanneet asuntojen, infrastruktuurin sekä kaupan ja teollisuuden kaavoitusta jo pitkään. Venyvät ja ennakoimattomat kaavoitusprosessit synnyttävät epävarmuutta, mikä puolestaan hidastaa investointeja.

Korjausta asiaan odotetaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta, mutta viimeaikaisten tietojen perusteella asiassa voi mennä vielä tovi, eikä lopputuloksesta ole takeita.

Tampereella on saatu isojen hankkeiden päätökset hyvin maaliin. Enemmistö hankkeista ei ole kuitenkaan kooltaan raitiotien tai areenan luokkaa.

Kiinteistöalan yhteistyöjärjestö Rakli ja Suomen Kiinteistöliitto julkaisivat viime viikolla selvityksen kaavamääräysten kustannusvaikutuksista. Sen johtopäätös oli tiivistettynä yksiselitteinen: kustannusten muodostumisessa asemakaavoitusvaihe on kriittinen. Rakentamisvaiheen yksityiskohtien suunnittelussa voidaan kustannustasoon vaikuttaa enää rajallisesti.

Jokainen vaatimus ja yksityiskohta lisäävät kustannuksia ja ne kumuloituvat kokonaisuudessa. Kustannukset tulevat lopulta aina asiakkaan maksettavaksi – mikäli hanke ylipäätään pääsee alkamaan.

Eri selvitysten mukaan vaikeuksia tuottavat muun muassa parvekerakenteiden kantavien osien materiaalivalinnat, istutettavien puiden koon minimimitoitus, liian yksilöidyt väri- ja pintamateriaaliratkaisut sekä liian tiukat rakennuksen muotoa koskevat määräykset. Merkittäviä kustannuksia tuottaa myös auto- ja pyöräpysäköinnin järjestäminen.

Miksi näin tiukkaan sääntelyyn sitten pyritään? Kaupunkisuunnittelijat haluavat pyrkiä hyvään ja laadukkaaseen kaupunkiympäristöön. Se ei ole missään nimessä huono tavoite. Onko kyseessä sitten luottamuksen puute toteuttajaan vai yksinkertaisesti tahto kontrolloida tiukasti? Jos kyse on heikosta luottamuksesta, yleensä avoin ja luottamusta herättävä dialogi heti suunnittelun alkuvaiheessa auttaa. Voisiko luottamusta lisätä esimerkiksi kumppanuuskaavoituksella? Sen hyötynä on perinteisesti nähty juuri luottamukseen perustuvan keskinäisen riippuvuussuhteen kasvaminen. Paikallinen esimerkki löytyy Härmälänrannan rakentamisesta. Se näyttää ainakin omiin silmiini onnistuneelta kokonaisuudelta.

Vähemmälle huomiolle keskusteluissa on jäänyt pari asiaa: pitkittyneet lupaprosessit ja päätöksenteon kankeus. Jatkuvat pöydälle jättämiset ja lisäselvityspyynnöt hidastavat päätöksentekoa, ja menetetty aika lisää uudishankkeeseen lähtevän tai laajentavan yrityksen kustannuksia.

Oma lukunsa ovat Tampereella viime valtuustokaudella suosiotaan kasvattaneet toivomusponnet. Valtuusto ja lautakunta voi sääntöjensä mukaan hyväksyä kaupunginhallitukselle osoitettavan toivomusponnen, joka liittyy käsiteltävänä olevaan asiaan ja joka ei ole ristiriidassa valtuuston päätöksen kanssa eikä muuta tai laajenna sitä.

Ponsiehdotukset ovat olleet ulkopuoliselle tarkkailijalle lähinnä hämmentäviä. Kun ensin on yhteisesti sorvattu kompromissia, halutaan ikään kuin varmistaa, että päätöksen lopputulos ei ole itselle epämieluisa. Toivotaan-toivotaan-ponsiehdotuksilla ei näytä olevan muuta merkitystä kuin poseeraus omalle kohderyhmälle.

Markus Sjölund
apulaisjohtaja
Tampereen kauppakamari

 

Scroll to Top