15.05.2019 06:00

Hallitustunnustelua Pirkanmaalta

Entä jos hallitustunnustelukysymyksiä laadittaisiin maakunnan elinkeinoelämän näkökulmasta?

Tätä kirjoitettaessa vaaleista on reilu pari viikkoa. Keskusteluita hallitsevat hallitustunnustelijan laatimat kysymykset ja puolueiden vastaukset niihin. Kysymyksissä peräänkuulutetaan vastauksia aina ilmastonmuutoksesta koulutukseen ja soteuudistukseen. Kaikki kysymykset ovat tärkeitä.

Mutta entä jos asiaa tarkasteltaisiin Pirkanmaan näkökulmasta? Ja erityisesti elinkeinoelämän lähtökohdista?

Liikenteelle uusi rahoitusmalli?

Työvoiman ja tavaroiden liikkuminen on ensisijaisen tärkeää. Liikkumisen tarve ei ole vähenemässä. Pirkanmaan tiestöstä jo 500 kilometriä on huonokuntoista. Junaliikenne on päässyt hetkittäin vain 60 prosentin täsmällisyyteen milloin minkäkin syyn takia.

Tieliikenteestä kerättiin viime vuonna verotuloja ennätykselliset 8,4 miljardia euroa. Tieliikenne tuotti lähes yhtä paljon verotuloja kuin tuottivat ansio- ja pääomatuloverot. Silti kukaan ei tunnu miettivän kokonaisuutta, vain sitä, kuinka liikkumisesta voitaisiin kerätä lisää maksuja.

TEN-T- ydinverkon laajentuessa myös päärata tulee rahoituksen piiriin. Vaalikentillä suurin puolue SDP lähetti ristiriitaisia signaaleja siitä, onko se todellisuudessa sitoutunut radan kehittämiseen vai ei. Venkoiluun ei ole yhtään aikaa. Suunnittelu pitää aloittaa välittömästi ja se pitää tehdä nopeutetussa aikataulussa, jonka jälkeen aloitetaan parannustoimet.

Myös ministerien kotipaikkakertoimesta ja karvahattulähetystöistä pitää päästä jo vihdoin eteenpäin. Suomi tarvitsee liikenteelle uuden kokonaisvaltaisen rahoitusmallin, jonka avulla pystymme tavoittelemaan Ruotsin tasoa infran rahoituksessa sekä aloittamaan uusia infrahankkeita etupainotteisesti.

Normitalkoiden jatko?

Yrityksiä rasittavat verojen lisäksi useat erilaiset tarkastus-, valvonta- ja lupamaksut, jotka heikentävät yritysten kilpailukykyä. Niillä saattaa olla vaikutuksia esimerkiksi mahdollisuuksiin työllistää nuoria. Viime hallitus sai paljon hyvää aikaan vapauttamalla kaupan aukioloa ja alkoholin vähittäiskauppaa.

Sen sijaan esimerkiksi kaavoitusta ohjaava maankäyttö- ja rakennuslaki jäi suurelta osin perkaamatta. Myös lupa- ja valitusprosessien sujuvoittaminen jäi edelliseltä hallitukselta kesken. Näihin on ehdottomasti syytä palata, jotta saadaan yritysten investoinnit vauhtiin.

Pro-vapaakauppa ja viennin edistäminen?

Pirkanmaa on vientimaakunta. Globaalin kaupan sääntely ja kaupan esteet ovat viime vuosina lisääntyneet. Suomen täytyy olla vapaakaupan aktiivinen puolestapuhuja. Yritykset tarvitsevat myös innovaatiorahoitusta ja vienninedistämistoimia. Business Finlandin rooli jäi hiukan vaiheeseen, koska uutta pääjohtajaa ei saatu nimitetyksi. Katkoksia palveluihin ei ole toki tullut, mutta tällä hetkellä ollaan vähän epäselvässä tilanteessa. Kuvio on saatava kuntoon.

Ratkaisuja kaupungistumisen haasteisiin?

Kaupungistuminen jatkuu, ja väestö keskittyy yhä harvemmille alueille. Alueiden kehityskuvat ovat hyvin erilaisia, samoin monet haasteet ja mahdollisuudet nopeasti kasvaville kaupunkiseuduille, kuten Tampereelle.