06.06.2019 11:00

Euroopan unioni – etäinen olio?

Saimme vähän aikaa sitten valittua Suomen edustajat Euroopan unionin 751-henkiseen parlamenttiin. Meillä on siellä 13 edustajaa. EU:n toimielimissä on yhteensä noin 40 000 työntekijää. Suomalaisia EU-tehtävissä on alle tuhat eli hieman yli kaksi prosenttia.

Euroopan parlamentin pääsihteeristössä ja eri poliittisissa ryhmissä työskentelee noin 7 500 henkilöä. Heidän lisäkseen tulevat parlamentin jäsenet sekä heidän henkilökuntansa.

Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristössä on noin 3 500 työntekijää.

Euroopan komissio on jaettu pääosastoihin, jotka vastaavat lähinnä valtionhallinnon ministeriöitä. Kukin pääosasto vastaa tietystä politiikanalasta tai palvelusta, kuten esimerkiksi kaupasta tai ympäristöasioista, ja sitä johtaa kyseisestä toimialueesta vastaavan komission jäsenen eli komissaarin alaisuudessa oleva pääjohtaja. Yksi näistä komissaareista tulee Suomesta. Euroopan komissiossa on noin 32 000 työntekijää. Suomalaisten hakijoiden määrä on ollut viime vuodet harmillisesti laskusuunnassa.

Miten suomalaisten ja erityisesti suomalaisten yritysten ääni sitten kuuluu EU:ssa? Jos et jo ole miettinyt asiaa, niin toivon, että miettisit sitä ainakin nyt näiden lukujen valossa.

Kauppakamarimme kevätkokouksessa Euroopan komissiossa ulkopoliittisena neuvonantajana toimiva Aura Salla antoi kyllä vielä toivoa: kyllä siellä on asiantuntijoita viemässä asioita eteenpäin Suomen näkökulmasta – mutta heitä on aivan liian vähän.

Merkillistä on se, että Suomessa monet mieltävät lobbauksen negatiiviseksi asiaksi, mutta Brysselissä arvostetaan ammattitaitoinen lobbari todella korkealle. Meillä voisi olla tässä jotain opittavaa.

Lisäksi Suomesta Brysseliin vierailemaan lähtijöiden tulisi skarpata viestiään ja ymmärtää, että asia kuin asia tulisi pystyä esittämään ytimekkäästi ja perustellusti vartissa. Eikä tämäkään riitä, vaan siellä pitää olla paikalla jatkuvasti. Kai te olette?, Aura Salla kysyi kevätkokouksen osallistujilta. Pitää myös tuntea EU-rakenne, jotta pystyy vaikuttamaan.

Tämän ehkä jo tiesitkin: parhaiten pystyy vaikuttamaan asioiden valmisteluvaiheessa. Tämä pätee myös Euroopan unioniin! Tärkeimmät vaikuttamisen paikat ovat EU:n komission pääosastot ja erilaiset valmistelevat ryhmät.

Aura Salla muistutti myös, että elinkeinoelämälle Suomessa on suuri merkitys sillä, kenestä tulee komission puheenjohtaja. Puheenjohtaja tekee viisivuotisen suunnitelman edistettävistä asioista. Ainakin Junckerin kaudella hänen tekemäänsä listaa noudatettiin tarkoin.

Tampereella ja Pirkanmaalla on Brysselissä oma EU-toimisto, ollut jo 20 vuotta. Toimiston tehtävänä on muun muassa edunvalvonta alueelle tärkeissä strategisissa asioissa ja avainhankkeiden edistäminen, Euroopan-laajuisten yhteistyöverkostojen luominen sekä EU-rahoitusohjelmien ja -hakujen seuraaminen ja niistä tiedottaminen. Tutustukaahan toimiston työhön – ja pitäkää yhteyttä EU:hunkin!


Juha Koski
johtaja
Tampereen kauppakamari