Päärata pääsee EU-rahoituksen piiriin

<p><em>Kuva Mikko Mäntyniemi </em><br></p>

Kuva Mikko Mäntyniemi

Jos Suomessa edetään suunnitelmissa todella rivakasti, ratarahoitusta on mahdollista saada jo ensi vuonna.

Pääradan varren alueilla ja kaupungeissa on tehty viime vuodet vahvaa työtä pääradan investointien vauhdittamiseksi. Tämä on hyvä ja kannatettava hanke. Jo puolet suomalaisista asuu pääradan varrella. Sujuvilla ja nopeilla yhteyksillä on iso merkitys asukkaiden arjelle, työpaikoille ja elinkeinoelämän kehittämiselle. Raideliikenne on myös erinomaisen ympäristöystävällinen ja turvallinen liikennemuoto.

Nyt raidesuunnitelmat ovat saaneet myös eurooppalaisen myötätuulen alleen, kun EU-parlamentin täysistunto huhtikuussa vielä viime töikseen vahvisti Verkkojen Eurooppa -asetuksen 2021–27, jossa päärata on nostettu EU-rahoituksen piiriin.

Tallinna-Helsinki-Oulu-Luulaja-yhteys jatkaa Rail Balticaa nyt osana rajat ylittävää Euroopan tärkeimpien ydinverkkokäytävien verkkoa. Tämä tarkoittaa, että vuosina 2021–27 pääradan investointeihin on mahdollista saada satoja miljoonia euroja EU-tukea. EU-parlamentin neuvottelijana olen tyytyväinen tulokseen.

Jo ennestään Suomesta rahoitettaviin TEN-T-ydinkäytäviin kuuluu rajat ylittävä Tukholma-Turku-Helsinki-Venäjä-yhteys. Enimmillään nämä raidehankkeet voivat saada 30 prosentin EU-tuen.

Suomessa pääradan suunnitteluun kannattaisi laittaa nyt vauhtia, jotta EU-rahoituksen hakeminen olisi mahdollista heti uuden ohjelmakauden alkaessa. Jos Suomessa edetään suunnitelmissa todella rivakasti, ratarahoitusta on mahdollista saada jo ensi vuonna, sillä kaikki tällä kaudella EU-alueella rahoitusta saaneet hankkeet eivät näytä toteutuvan suunnitellusti, ja tulossa on lisähakuja.

Verkkojen Eurooppa - eli CEF-ohjelmasta tuetaan rajat ylittävää liikenne-, energia- ja digitaalista infrastruktuuria. Erityisenä painopisteenä on ilmastonmuutos, 60 prosenttia rahoituksesta on määrä ohjata ilmastonmuutosta torjuviin hankkeisiin.

Liikennerahoituksessa tämä tarkoittaa erityisesti ratahankkeiden tukemista, sillä raideliikenne aiheuttaa vain prosentin liikenteen päästöistä.

Energian osalta ohjelmalla rahoitetaan keskeisiä rajat ylittäviä sähköverkkoja ja jäsenmaiden yhteisiä uusiutuvan energian hankkeita. Digitaalisen infrastruktuurin puolella tukea ohjataan muun muassa merikaapeleihin ja pääväylien varrella oleviin 5G-yhteyksiin.

Myös näissä Suomella on intressejä. Tavoitteena on myös erityisesti vauhdittaa infrahankkeita, joissa yhdistetään puhdasta energiaa, liikennettä ja digitaalisuutta. Nopeat ja toimivat rajat ylittävät yhteydet vauhdittavat koko Euroopan sisämarkkinaa ja kilpailukykyä.

EU-parlamentti on esittänyt koko CEF-ohjelman rahoituksen korottamista lähes 44 miljardiin euroon. Lopulliset summat päätetään kuitenkin vasta syksyllä Suomen puheenjohtajuuskaudella osana monivuotista rahoituskehystä. Omat liikenneinfran suunnitelmat kannattaa kuitenkin tehdä niin pitkälle, että meillä on valmius hakea rahoitusta heti kun uusi ohjelmakausi aukeaa.


Henna Virkkunen
europarlamentaarikko