Laki & talous | 16.09.2020 05:00

Torjuntakeinoja toisen aallon varalle?

Kirjoitimme 12.6.2020 Kamarin uutiskirjeessä juridisesta reseptistä covid-19:n taloudellisten jälkitautien ehkäisemiseksi. Tilannekuva nyt syksylle tultaessa on monella toimialalla epämääräinen, mutta resepti on sinänsä pysynyt samana.

Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat varoittaneet taloutta koskevasta ”toisesta aallosta”. Varoitusten perusta on ollut Suomen talouden jälkisyklisessä rakenteessa. Otsikoissa ovat olleet suuret vientialan yritykset ja niiden tilauskirjat. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet alihankintaketjuissa olevat erittäin tärkeät palaset, joita meillä Pirkanmaallakin on paljon.

Ennustetta syksyyn tultaessa ei paranna se, että esimerkiksi verohallinnon ja työeläkevakuuttajien keväällä myöntämät maksujärjestelyt alkavat olla maksimiaikojensa päässä.

Yritysten rahoitus- ja maksukyvyttömyysasioita hoitavien kollegoiden keskuudessa tilannetta on niin ikään pohdittu. On osittain epäloogista, että esimerkiksi yrityssaneeraus- ja konkurssimenettelyitä on kumulatiivisesti alkanut kuluvan vuoden aikana jopa vähemmän kuin vuosi sitten samaan aikaan. Tämä on tietysti hyvä asia, mutta vielä parempi on se, että kevät ei aiheuttanut ainakaan tsunamia taloudessa. Tukitoimet purivat, vaikka niiden onnistuneisuutta kohdennusten ja saatavuuden osalta on julkisuudessa myös kritisoitu.

Positiivista on niin ikään se, että kevään jälkeen tervettä kirimisvaraa ja kasvupotentiaalia on nähty. Rohkeimmat ovat hypänneet aallonharjalle.
Olisiko vesien jäähtyessä kuitenkin sellaisia juridisia(kin) asioita, jotka olisi hyvä ennakolta tuntea tai ainakin huomioida liiketoimissa kumppanin kanssa?

Tehokkaiden vakuuksien, lähinnä erilaisten esinevakuuksien, käyttö ei useinkaan ole mahdollista ns. tavanomaisissa liiketoimissa – puhumattakaan niiden riskillisimmistä muodoista. Jos saatava on kuitenkin vakuudella varmistettu, tulee etuoikeuden tehokas käyttö valvoa. Tämä tarkoittaa muun muassa vakuuden arvonmäärityksen ymmärtämistä ja siihen liittyviä oikeusvaikutuksia.

Myyjäpuolen eduksi sovittavaa ja kauppahintasaatavan vakuudeksi asetettavaa omistuksenpidätysehtoa käytettäessä tulee muistaa varmistaa ehdon käyttökelpoisuus yleisesti sekä pätevyyden edellytykset myyjän ja ostajan välillä, mutta erityisesti tässä ajassa, myös ostajan muihin sopijakumppaneihin nähden (kolmannet tahot). Kun pätevyyden edellytykset on ennen kaupan solmimista varmistettu, suojaa omistuksenpidätysehto myyjävelkojaa tehokkaasti jopa ostajan mahdollisessa konkurssitilanteessa.

Rahoitusta tunteville ja rahoitussopimusten parissa toimiville ovat tuttuja kovenanttilausekkeet. Kovenanttien takana olevaa ajatusta olisi tietyissä tilanteissa mahdollisuus hyödyntää laajemminkin pyytämällä esimerkiksi sopijakumppanin ajantasaiset tasetiedot tarpeen tullen nähtäväksi. Pelkästään rahavarojen määrän – ellei kyse ole vaikkapa suunniteltavasta käteiskaupasta – huomioiminen ei tietysti vielä riitä.

Varsinkin suuri-intressisimmissä liiketoimissa olisi taseen laajemmasta tuntemisesta ja selvittämisestä hyötyä riskienhallinnan kannalta. Riskiarvion ydintä voisi olla esimerkiksi se, miltä oman kauppahinta- tai lainasaatavan asema näyttäisi sopijakumppanin mahdollisessa yrityssaneeraus- tai konkurssitilanteessa suhteessa sopijakumppanin varallisuuteen yleisesti mutta myös suhteessa muiden velkojien ”kilpaileviin” saataviin.

Kaikki edellä mainitut varmistukset on mahdollista tehdä jo ennen kuin sopijakumppanin yksittäinen tai useampi maksuhäiriömerkintä on rekisteröity tai on muuten julkista tietoa.

Senttiarvioiden ennakollinen tekeminen on mahdotonta, mutta varsin hyvä kuva oman saatavan asemasta on jo ennakollisesti mahdollisuus muodostaa – esimerkiksi sen päätöksenteon tueksi, kun harkitaan, otetaanko liikesuhteeseen liittyvää riskiä vai ei.

Edellä mainitut kysymykset toistuvat usein vielä niissä tilanteissa, joissa avustamme velkojia heidän sopijakumppaneitaan kohdanneissa insolvenssimenettelyissä tai niiden lähestyessä. Menettelyiden kulun ja oikeusvaikutusten ymmärtämisestä on asianosaisille etua.

Tomi Kauppinen
partner
Asianajotoimisto Merkurius Oy